Lauseita

fi Talon siivous   »   tr Ev temizliği

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [on sekiz]

Ev temizliği

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Tänään on lauantai. Bu----Cum--te--. B---- C--------- B-g-n C-m-r-e-i- ---------------- Bugün Cumartesi. 0
Tänään meillä on aikaa. Bug---v---imiz--a-. B---- v------- v--- B-g-n v-k-i-i- v-r- ------------------- Bugün vaktimiz var. 0
Tänään me siivoamme asunnon. B--ün--v--t---z---ec-ği-. B---- e-- t-------------- B-g-n e-i t-m-z-e-e-e-i-. ------------------------- Bugün evi temizleyeceğiz. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. B-n b--yo-- -e---li-o---. B-- b------ t------------ B-n b-n-o-u t-m-z-i-o-u-. ------------------------- Ben banyoyu temizliyorum. 0
Minun mieheni pesee auton. K---- --a--y- yı-ıyor. K---- a------ y------- K-c-m a-a-a-ı y-k-y-r- ---------------------- Kocam arabayı yıkıyor. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Ç-c----- bi--k-e-l--i temi-l----. Ç------- b----------- t---------- Ç-c-k-a- b-s-k-e-l-r- t-m-z-i-o-. --------------------------------- Çocuklar bisikletleri temizliyor. 0
Mummi kastelee kukat. Bü-ü---n--çiçe-l-ri s--u-o-. B-------- ç-------- s------- B-y-k-n-e ç-ç-k-e-i s-l-y-r- ---------------------------- Büyükanne çiçekleri suluyor. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Ç---k--------- od-sı----o---y-r. Ç------- ç---- o------ t-------- Ç-c-k-a- ç-c-k o-a-ı-ı t-p-u-o-. -------------------------------- Çocuklar çocuk odasını topluyor. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Koc-------şm- m---s-nı t-p-----. K---- ç------ m------- t-------- K-c-m ç-l-ş-a m-s-s-n- t-p-u-o-. -------------------------------- Kocam çalışma masasını topluyor. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. B-- -amaşı-la-ı ç--a-ır-m-ki-esine--ol----yo--m. B-- ç---------- ç------ m--------- d------------ B-n ç-m-ş-r-a-ı ç-m-ş-r m-k-n-s-n- d-l-u-u-o-u-. ------------------------------------------------ Ben çamaşırları çamaşır makinesine dolduruyorum. 0
Minä ripustan pyykit. Ç-maşırl--ı ----o-um. Ç---------- a-------- Ç-m-ş-r-a-ı a-ı-o-u-. --------------------- Çamaşırları asıyorum. 0
Minä silitän pyykit. Ça-a----ar---t---y----. Ç---------- ü---------- Ç-m-ş-r-a-ı ü-ü-ü-o-u-. ----------------------- Çamaşırları ütülüyorum. 0
Ikkunat ovat likaiset. Ca-l-r-k-r-i. C----- k----- C-m-a- k-r-i- ------------- Camlar kirli. 0
Lattia on likainen. Y-rle-------. Y----- k----- Y-r-e- k-r-i- ------------- Yerler kirli. 0
Astiat ovat likaisia. Mutfa--t-kı---k--l-. M----- t----- k----- M-t-a- t-k-m- k-r-i- -------------------- Mutfak takımı kirli. 0
Kuka pesee ikkunat? Camları -i- --m-zl-y--? C------ k-- t---------- C-m-a-ı k-m t-m-z-i-o-? ----------------------- Camları kim temizliyor? 0
Kuka imuroi? Kim-sü--r---r? K-- s--------- K-m s-p-r-y-r- -------------- Kim süpürüyor? 0
Kuka tiskaa astiat? T--ak--r- ki--yı----r? T-------- k-- y------- T-b-k-a-ı k-m y-k-y-r- ---------------------- Tabakları kim yıkıyor? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!