Lauseita

fi Keittiössä   »   et Köögis

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [üheksateist]

Köögis

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Kas -ul-----u----ök? K-- s-- o- u-- k---- K-s s-l o- u-s k-ö-? -------------------- Kas sul on uus köök? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Mida----tän--------ta-a tah--? M--- s- t--- v--------- t----- M-d- s- t-n- v-l-i-t-d- t-h-d- ------------------------------ Mida sa täna valmistada tahad? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Va-m--ta- s--to----el-ktri---- ga-----? V-------- s- t---- e------ v-- g------- V-l-i-t-d s- t-i-u e-e-t-i v-i g-a-i-a- --------------------------------------- Valmistad sa toitu elektri või gaasiga? 0
Leikkaanko minä sipulit? K-s-ma haki----bula-? K-- m- h---- s------- K-s m- h-k-n s-b-l-d- --------------------- Kas ma hakin sibulad? 0
Kuorinko minä perunat? Ka---- ko-r-- k-r--lid? K-- m- k----- k-------- K-s m- k-o-i- k-r-u-i-? ----------------------- Kas ma koorin kartulid? 0
Pesenkö minä salaatin? Kas -esen s-lat-----? K-- p---- s----- ä--- K-s p-s-n s-l-t- ä-a- --------------------- Kas pesen salati ära? 0
Missä ovat lasit? Ku- -n -l-asi-? K-- o- k------- K-s o- k-a-s-d- --------------- Kus on klaasid? 0
Missä ovat astiat? K-- o---aua-õu-? K-- o- l-------- K-s o- l-u-n-u-? ---------------- Kus on lauanõud? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Kus-on-l-u----e? K-- o- l-------- K-s o- l-u-h-b-? ---------------- Kus on lauahõbe? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Kas-sul-----o---r-ia----t? K-- s-- o- k-------------- K-s s-l o- k-n-e-v-a-a-a-? -------------------------- Kas sul on konserviavajat? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? K-s sul-on ------ava-at? K-- s-- o- p------------ K-s s-l o- p-d-l-a-a-a-? ------------------------ Kas sul on pudeliavajat? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ka- su---n-k--git---i? K-- s-- o- k---------- K-s s-l o- k-r-i-s-r-? ---------------------- Kas sul on korgitseri? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Kee--d-s---up---s----s--o--s? K----- s- s---- s----- p----- K-e-a- s- s-p-i s-l-e- p-t-s- ----------------------------- Keedad sa suppi selles potis? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? P-a-d-s- kal- -el-e- p---il? P---- s- k--- s----- p------ P-a-d s- k-l- s-l-e- p-n-i-? ---------------------------- Praed sa kala sellel pannil? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? G--l-i- -a --ög-v-lj-- s--l-- g---l--? G------ s- k---------- s----- g------- G-i-l-d s- k-ö-i-i-j-d s-l-e- g-i-l-l- -------------------------------------- Grillid sa köögiviljad sellel grillil? 0
Minä katan pöydän. Ma ----n ----. M- k---- l---- M- k-t-n l-u-. -------------- Ma katan laua. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. S------ no-d, -ah---d ja -u-i-a-. S--- o- n---- k------ j- l------- S-i- o- n-a-, k-h-l-d j- l-s-k-d- --------------------------------- Siin on noad, kahvlid ja lusikad. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. S--n--------s------l-r---d j- sa-vr--ik-d. S--- o- k------- t-------- j- s----------- S-i- o- k-a-s-d- t-l-r-k-d j- s-l-r-t-k-d- ------------------------------------------ Siin on klaasid, taldrikud ja salvrätikud. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!