Lauseita

fi Keittiössä   »   lv Virtuvē

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [deviņpadsmit]

Virtuvē

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Vai---v ir-ja-na -ir-uv-? V-- t-- i- j---- v------- V-i t-v i- j-u-a v-r-u-e- ------------------------- Vai tev ir jauna virtuve? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Ko tu -o---n ---ies --t----? K- t- š----- v----- g------- K- t- š-d-e- v-l-e- g-t-v-t- ---------------------------- Ko tu šodien vēlies gatavot? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? V---tu --ta-- uz e---tr-skās vai u- --zes pl--s? V-- t- g----- u- e---------- v-- u- g---- p----- V-i t- g-t-v- u- e-e-t-i-k-s v-i u- g-z-s p-ī-s- ------------------------------------------------ Vai tu gatavo uz elektriskās vai uz gāzes plīts? 0
Leikkaanko minä sipulit? V-i -a- sagr---t -īpo-u-? V-- m-- s------- s------- V-i m-n s-g-i-z- s-p-l-s- ------------------------- Vai man sagriezt sīpolus? 0
Kuorinko minä perunat? Vai m-- n-----t k----peļ-s? V-- m-- n------ k---------- V-i m-n n-m-z-t k-r-u-e-u-? --------------------------- Vai man nomizot kartupeļus? 0
Pesenkö minä salaatin? V-i-ma--nomaz-āt-----tus? V-- m-- n------- s------- V-i m-n n-m-z-ā- s-l-t-s- ------------------------- Vai man nomazgāt salātus? 0
Missä ovat lasit? K----r--l--es? K-- i- g------ K-r i- g-ā-e-? -------------- Kur ir glāzes? 0
Missä ovat astiat? Kur i- --au-i? K-- i- t------ K-r i- t-a-k-? -------------- Kur ir trauki? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Kur -r -a-d---i-----m-? K-- i- g---- p--------- K-r i- g-l-a p-e-e-u-i- ----------------------- Kur ir galda piederumi? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Va- -e-----------v----r-u -tt-is--a--? V-- t-- i- k------- k---- a----------- V-i t-v i- k-n-e-v- k-r-u a-t-i-ā-a-s- -------------------------------------- Vai tev ir konservu kārbu attaisāmais? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? Va- -e- i--p---ļ---t----ā-ais? V-- t-- i- p----- a----------- V-i t-v i- p-d-ļ- a-t-i-ā-a-s- ------------------------------ Vai tev ir pudeļu attaisāmais? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? V----e-----k-rķ----ļķis? V-- t-- i- k---- v------ V-i t-v i- k-r-u v-ļ-i-? ------------------------ Vai tev ir korķu viļķis? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Vai t--vā-ī-i-zu-- -ajā katl-? V-- t- v----- z--- š--- k----- V-i t- v-r-s- z-p- š-j- k-t-ā- ------------------------------ Vai tu vārīsi zupu šajā katlā? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? V-i tu c--------i-šajā p--n-? V-- t- c---- z--- š--- p----- V-i t- c-p-i z-v- š-j- p-n-ā- ----------------------------- Vai tu cepsi zivi šajā pannā? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Va--t---ri--ē-- d--zeņus -- š---ri-la? V-- t- g------- d------- u- š- g------ V-i t- g-i-l-s- d-r-e-u- u- š- g-i-l-? -------------------------------------- Vai tu grillēsi dārzeņus uz šī grilla? 0
Minä katan pöydän. Es----j----l--. E- k---- g----- E- k-ā-u g-l-u- --------------- Es klāju galdu. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Te ir-na--, --k--ņa--un-----t--. T- i- n---- d------- u- k------- T- i- n-ž-, d-k-i-a- u- k-r-t-s- -------------------------------- Te ir naži, dakšiņas un karotes. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. Te i- ---z--,---īv-- un--alv--es. T- i- g------ š----- u- s-------- T- i- g-ā-e-, š-ī-j- u- s-l-e-e-. --------------------------------- Te ir glāzes, šķīvji un salvetes. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!