Lauseita

fi Keittiössä   »   no På kjøkkenet

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nitten]

På kjøkkenet

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Ha- d- f--- n--- k------? Har du fått nytt kjøkken? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Hv- s--- d- l--- i d--? Hva skal du lage i dag? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Br---- d- e-------- k----- e---- g---------? Bruker du elektrisk komfyr eller gasskomfyr? 0
Leikkaanko minä sipulit? Sk-- j-- s----- o-- l----? Skal jeg skjære opp løken? 0
Kuorinko minä perunat? Sk-- j-- s------ p-------? Skal jeg skrelle potetene? 0
Pesenkö minä salaatin? Sk-- j-- v---- s------? Skal jeg vaske salaten? 0
Missä ovat lasit? Hv-- e- g-------? Hvor er glassene? 0
Missä ovat astiat? Hv-- e- s-------? Hvor er serviset? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Hv-- e- b--------? Hvor er bestikket? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Ha- d- e- b--------? Har du en boksåpner? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? Ha- d- e- f----------? Har du en flaskeåpner? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ha- d- e- k-----------? Har du en korketrekker? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Ko--- d- s----- i d---- g-----? Koker du suppen i denne gryten? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? St---- d- f----- i d---- p-----? Steker du fisken i denne pannen? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Gr----- d- g---------- p- d---- g------? Griller du grønnsakene på denne grillen? 0
Minä katan pöydän. Je- d----- b-----. Jeg dekker bordet. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. He- e- k------- g------ o- s------. Her er knivene, gaflene og skjeene. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. He- e- g-------- t--------- o- s----------. Her er glassene, tallerkene og serviettene. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!