Lauseita

fi Small Talk 1   »   ar ‫محادثة قصيرة ، رقم 1‬

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

‫20 [عشرون]‬

20 [eshurun]

‫محادثة قصيرة ، رقم 1‬

[mhadathat qasirat , raqm 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi arabia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! ‫------ت-! --تف-ل،-ار----‬ ‫-- ر----- / ت---- ا------ ‫-ذ ر-ح-ك- / ت-ض-، ا-ت-ح-‬ -------------------------- ‫خذ راحتك! / تفضل، ارتاح!‬ 0
k--- -a--ta-a- - -af--i----r---! k--- r-------- / t------- a----- k-d- r-h-t-k-! / t-f-d-l- a-t-h- -------------------------------- khdh rahataka! / tafadil, artah!
Olkaa kuin kotonanne. ‫---ي- -يت-!‬ ‫----- ب----- ‫-ل-ي- ب-ت-!- ------------- ‫البيت بيتك!‬ 0
a-bay--by--! a----- b---- a-b-y- b-t-! ------------ albayt bytk!
Mitä te haluaisitte juoda? ‫م-------- -ش-ب؟‬ ‫-- ت-- أ- ت----- ‫-ا ت-ب أ- ت-ر-؟- ----------------- ‫ما تحب أن تشرب؟‬ 0
m- --h-bu-'-n---s----a? m- t----- '-- t-------- m- t-h-b- '-n t-s-i-b-? ----------------------- ma tuhibu 'an tashirba?
Pidättekö musiikista? ‫أ-ح----م-سي---‬ ‫---- ا--------- ‫-ت-ب ا-م-س-ق-؟- ---------------- ‫أتحب الموسيقى؟‬ 0
at---------siq--؟ a----- a--------- a-a-a- a-m-s-q-a- ----------------- atahab almusiqaa؟
Minä pidän klassisesta musiikista. ‫-نا أح- --موس-قى---كل-سي--ة.‬ ‫--- أ-- ا------- ا----------- ‫-ن- أ-ب ا-م-س-ق- ا-ك-ا-ي-ي-.- ------------------------------ ‫أنا أحب الموسيقى الكلاسيكية.‬ 0
anaa --h-ba --mu--qaa --k--as---ata. a--- '----- a-------- a------------- a-a- '-h-b- a-m-s-q-a a-k-l-s-k-a-a- ------------------------------------ anaa 'uhiba almusiqaa alkalasikiata.
Tässä ovat minun CD-levyni. ‫ه-- ----ص--الم-----‬ ‫--- أ----- ا-------- ‫-ذ- أ-ر-ص- ا-م-م-ة-‬ --------------------- ‫هذه أقراصي المدمجة.‬ 0
hdhi---a-r-s--a-----ij---. h---- '------ a----------- h-h-h '-q-a-i a-m-d-i-a-a- -------------------------- hdhih 'aqrasi almudmijata.
Soitatteko te jotain soitinta? ‫--عزف --ى آ-ة م---قي--‬ ‫----- ع-- آ-- م-------- ‫-ت-ز- ع-ى آ-ة م-س-ق-ة-‬ ------------------------ ‫أتعزف على آلة موسيقية؟‬ 0
a----zif ----a--l-- -u-iqi? a------- e---- a--- m------ a-a-a-i- e-l-a a-a- m-s-q-? --------------------------- ataeazif ealaa alat musiqi?
Tässä on minun kitarani. ‫هذ- -يثارت--‬ ‫--- ق-------- ‫-ذ- ق-ث-ر-ي-‬ -------------- ‫هذه قيثارتي.‬ 0
h--i--qi-ha---. h---- q-------- h-h-h q-t-a-t-. --------------- hdhih qitharti.
Laulatteko te mielellänne? ‫أتحب----ن---‬ ‫---- ا------- ‫-ت-ب ا-غ-ا-؟- -------------- ‫أتحب الغناء؟‬ 0
a-a----al--a-a--? a----- a--------- a-a-a- a-g-a-a-a- ----------------- atahab alghana'a?
Onko teillä lapsia? ‫ألديك-أط-ا--‬ ‫----- أ------ ‫-ل-ي- أ-ف-ل-‬ -------------- ‫ألديك أطفال؟‬ 0
al---- 'a-falan? a----- '-------- a-u-i- '-t-a-a-? ---------------- aludik 'atfalan?
Onko teillä koira? ‫-لد----ل-؟‬ ‫----- ك---- ‫-ل-ي- ك-ب-‬ ------------ ‫ألديك كلب؟‬ 0
a--d-k-k---? a----- k---- a-i-i- k-b-? ------------ alidik klba?
Onko teillä kissa? ‫أ-د-ك-ق-ة؟‬ ‫----- ق---- ‫-ل-ي- ق-ة-‬ ------------ ‫ألديك قطة؟‬ 0
alidik q-ta-? a----- q----- a-i-i- q-t-t- ------------- alidik qatat?
Tässä ovat kirjani. ‫-ذ- ---كتب--‬ ‫--- ه- ك----- ‫-ذ- ه- ك-ب-.- -------------- ‫هذه هي كتبي.‬ 0
h-h----i-katbi. h---- h- k----- h-h-h h- k-t-i- --------------- hdhih hi katbi.
Luen juuri tätä kirjaa. ‫ح----- --ر- هذا ---تا--‬ ‫------ أ--- ه-- ا------- ‫-ا-ي-ً أ-ر- ه-ا ا-ك-ا-.- ------------------------- ‫حالياً أقرأ هذا الكتاب.‬ 0
haly--n-'aq-- ---a alki-a-. h------ '---- h--- a------- h-l-a-n '-q-a h-h- a-k-t-b- --------------------------- halyaan 'aqra hdha alkitab.
Mitä te luette mielellänne? ‫-ا-ت-ب أن ت---؟‬ ‫-- ت-- أ- ت----- ‫-ا ت-ب أ- ت-ر-؟- ----------------- ‫ما تحب أن تقرأ؟‬ 0
m- t-h--u-'an -a-ra'-؟ m- t----- '-- t------- m- t-h-b- '-n t-q-a-a- ---------------------- ma tuhibu 'an taqra'a؟
Menettekö te mielellänne konserttiin? ‫-ت-ب-ال-ها- إ-ى-الحفل----موسي---؟‬ ‫---- ا----- إ-- ا----- ا---------- ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى ا-ح-ل- ا-م-س-ق-ة-‬ ----------------------------------- ‫اتحب الذهاب إلى الحفلة الموسيقية؟‬ 0
at-h----ld-ah-b -iil----lha---t almu-iq---? a----- a------- '----- a------- a---------- a-a-i- a-d-a-a- '-i-a- a-h-f-a- a-m-s-q-a-? ------------------------------------------- atahib aldhahab 'iilaa alhaflat almusiqiat?
Menettekö te mielellänne teatteriin? ‫--ح--ال-ه-- -ل------ر--‬ ‫---- ا----- إ-- ا------- ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى ا-م-ر-؟- ------------------------- ‫أتحب الذهاب إلى المسرح؟‬ 0
a-a--- a---aha--'ii-a--a-m----? a----- a------- '----- a------- a-a-a- a-d-a-a- '-i-a- a-m-s-h- ------------------------------- atahab aldhahab 'iilaa almasrh?
Menettekö te mielellänne oopperaan? ‫---ب ا---ا--إ-ى--ا- --أ-برا-‬ ‫---- ا----- إ-- د-- ا-------- ‫-ت-ب ا-ذ-ا- إ-ى د-ر ا-أ-ب-ا-‬ ------------------------------ ‫أتحب الذهاب إلى دار الأوبرا؟‬ 0
a--h-b -l----a--'iil---d---a-'uw--a? a----- a------- '----- d-- a-------- a-a-a- a-d-a-a- '-i-a- d-r a-'-w-r-? ------------------------------------ atahab aldhahab 'iilaa dar al'uwbra?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!