Lauseita

fi Small Talk 1   »   hr Čavrljanje 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dvadeset]

Čavrljanje 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! R-s--mo-ite---! R---------- s-- R-s-o-o-i-e s-! --------------- Raskomotite se! 0
Olkaa kuin kotonanne. O----aj-- -- --- ko--k--e! O-------- s- k-- k-- k---- O-j-ć-j-e s- k-o k-d k-ć-! -------------------------- Osjećajte se kao kod kuće! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Št- --l-te ---i--? Š-- ž----- p------ Š-o ž-l-t- p-p-t-? ------------------ Što želite popiti? 0
Pidättekö musiikista? V-li-e-l-----z-u? V----- l- g------ V-l-t- l- g-a-b-? ----------------- Volite li glazbu? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Vo--m --a---nu -l-z--. V---- k------- g------ V-l-m k-a-i-n- g-a-b-. ---------------------- Volim klasičnu glazbu. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. O-dj---u -o-i--D-i. O---- s- m--- C---- O-d-e s- m-j- C---. ------------------- Ovdje su moji CD-i. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S-i--te -- ne-i in-trum-n-? S------ l- n--- i---------- S-i-a-e l- n-k- i-s-r-m-n-? --------------------------- Svirate li neki instrument? 0
Tässä on minun kitarani. O-dj--je mo-a----a-a. O---- j- m--- g------ O-d-e j- m-j- g-t-r-. --------------------- Ovdje je moja gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? Pjeva-e li ra--? P------ l- r---- P-e-a-e l- r-d-? ---------------- Pjevate li rado? 0
Onko teillä lapsia? Imate li-d----? I---- l- d----- I-a-e l- d-e-e- --------------- Imate li djece? 0
Onko teillä koira? I-a-e -i-psa? I---- l- p--- I-a-e l- p-a- ------------- Imate li psa? 0
Onko teillä kissa? Im--- -i m--ku? I---- l- m----- I-a-e l- m-č-u- --------------- Imate li mačku? 0
Tässä ovat kirjani. Ovd-- -- -o---k-j-ge. O---- s- m--- k------ O-d-e s- m-j- k-j-g-. --------------------- Ovdje su moje knjige. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Upr-v- -ita--ov---n-i-u. U----- č---- o-- k------ U-r-v- č-t-m o-u k-j-g-. ------------------------ Upravo čitam ovu knjigu. 0
Mitä te luette mielellänne? Što-r--- --t---? Š-- r--- č------ Š-o r-d- č-t-t-? ---------------- Što rado čitate? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ide-e -i---d- n- -o-c---? I---- l- r--- n- k------- I-e-e l- r-d- n- k-n-e-t- ------------------------- Idete li rado na koncert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? I--te l- rad--u----ali--e? I---- l- r--- u k--------- I-e-e l- r-d- u k-z-l-š-e- -------------------------- Idete li rado u kazalište? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? I------- -a---u-o---u? I---- l- r--- u o----- I-e-e l- r-d- u o-e-u- ---------------------- Idete li rado u operu? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!