Lauseita

fi Small Talk 1   »   hu Rövid párbeszédek 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [húsz]

Rövid párbeszédek 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! H-l-e-z- m---- --ny--em--! H------- m---- k---------- H-l-e-z- m-g-t k-n-e-e-b-! -------------------------- Helyezze magát kényelembe! 0
Olkaa kuin kotonanne. É-e--e-m-gát ---- -----ot-h-n! É----- m---- ú--- m--- o------ É-e-z- m-g-t ú-y- m-n- o-t-o-! ------------------------------ Érezze magát úgy, mint otthon! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Mit s---et-e i-n-? M-- s------- i---- M-t s-e-e-n- i-n-? ------------------ Mit szeretne inni? 0
Pidättekö musiikista? S--re-i a--e-ét? S------ a z----- S-e-e-i a z-n-t- ---------------- Szereti a zenét? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. A k-a-s----s-z-nét s-e--te-. A k--------- z---- s-------- A k-a-s-i-u- z-n-t s-e-e-e-. ---------------------------- A klasszikus zenét szeretem. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. It- va-n---- -D--m. I-- v----- a C----- I-t v-n-a- a C---m- ------------------- Itt vannak a CD-im. 0
Soitatteko te jotain soitinta? J-ts--k ön valam--yen---n-s-eren? J------ ö- v--------- h---------- J-t-z-k ö- v-l-m-l-e- h-n-s-e-e-? --------------------------------- Játszik ön valamilyen hangszeren? 0
Tässä on minun kitarani. It--van-- g-tá-o-. I-- v-- a g------- I-t v-n a g-t-r-m- ------------------ Itt van a gitárom. 0
Laulatteko te mielellänne? Sz---t énekelni? S----- é-------- S-e-e- é-e-e-n-? ---------------- Szeret énekelni? 0
Onko teillä lapsia? V-n-a----erm--ei? V----- g--------- V-n-a- g-e-m-k-i- ----------------- Vannak gyermekei? 0
Onko teillä koira? V-n kut-á--? V-- k------- V-n k-t-á-a- ------------ Van kutyája? 0
Onko teillä kissa? V---ma--k-ja? V-- m-------- V-n m-c-k-j-? ------------- Van macskája? 0
Tässä ovat kirjani. It- ----a- - könyve--. I-- v----- a k-------- I-t v-n-a- a k-n-v-i-. ---------------------- Itt vannak a könyveim. 0
Luen juuri tätä kirjaa. É-p-- ezt - köny-et-ol--som. É---- e-- a k------ o------- É-p-n e-t a k-n-v-t o-v-s-m- ---------------------------- Éppen ezt a könyvet olvasom. 0
Mitä te luette mielellänne? M-- -lvas-szíve-e-? M-- o---- s-------- M-t o-v-s s-í-e-e-? ------------------- Mit olvas szívesen? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? S-í-ese---e-y----ce-tr-? S------- m--- k--------- S-í-e-e- m-g- k-n-e-t-e- ------------------------ Szívesen megy koncertre? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Szí-e-en----y--z-nh--ba? S------- m--- s--------- S-í-e-e- m-g- s-í-h-z-a- ------------------------ Szívesen megy színházba? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Sz-ve--- ---y-o-e----? S------- m--- o------- S-í-e-e- m-g- o-e-á-a- ---------------------- Szívesen megy operába? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!