Lauseita

fi Small Talk 1   »   ku Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [bîst]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Li rih-tiy---we b--êrin! L- r------- x-- b------- L- r-h-t-y- x-e b-n-r-n- ------------------------ Li rihetiya xwe binêrin! 0
Olkaa kuin kotonanne. Xwe---kî-di---l- --- -e -i-es--î-i-. X-- w--- d- m--- x-- d- b----------- X-e w-k- d- m-l- x-e d- b-h-s-b-n-n- ------------------------------------ Xwe wekî di mala xwe de bihesibînin. 0
Mitä te haluaisitte juoda? H-n d--w--in -- -ex---? H-- d------- ç- v------ H-n d-x-a-i- ç- v-x-i-? ----------------------- Hûn dixwazin çi vexwin? 0
Pidättekö musiikista? Hûn-j--mu-îk---e- -iki-? H-- j- m----- h-- d----- H-n j- m-z-k- h-z d-k-n- ------------------------ Hûn ji muzîkê hez dikin? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. E---- --zîka -l-s-k-h-z -i---. E- j- m----- k----- h-- d----- E- j- m-z-k- k-a-î- h-z d-k-m- ------------------------------ Ez ji muzîka klasîk hez dikim. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. CDy-----n-li--i---n. C---- m-- l- v-- i-- C-y-n m-n l- v-r i-. -------------------- CDyên min li vir in. 0
Soitatteko te jotain soitinta? H-n--i---------m-z-kê-d-x--? H-- l- a------ m----- d----- H-n l- a-û-e-e m-z-k- d-x-n- ---------------------------- Hûn li amûreke muzîkê dixin? 0
Tässä on minun kitarani. Gî-ara --n--i--ir--. G----- m-- l- v-- e- G-t-r- m-n l- v-r e- -------------------- Gîtara min li vir e. 0
Laulatteko te mielellänne? Hûn-j-----a-b--i-- h---d-kin? H-- j- s---------- h-- d----- H-n j- s-r-n-ê-i-ê h-z d-k-n- ----------------------------- Hûn ji stranbêjiyê hez dikin? 0
Onko teillä lapsia? Za-o-ên we--ene? Z------ w- h---- Z-r-k-n w- h-n-? ---------------- Zarokên we hene? 0
Onko teillä koira? K-çikê--e -ey-? K----- w- h---- K-ç-k- w- h-y-? --------------- Kuçikê we heye? 0
Onko teillä kissa? Pi-îk--we h-y-? P----- w- h---- P-s-k- w- h-y-? --------------- Pisîka we heye? 0
Tässä ovat kirjani. Pirt-----mi-----vir-in. P------- m-- l- v-- i-- P-r-û-ê- m-n l- v-r i-. ----------------------- Pirtûkên min li vir in. 0
Luen juuri tätä kirjaa. E- ---dem- -- --r---- d----n--. E- v- d--- v- p------ d-------- E- v- d-m- v- p-r-û-ê d-x-î-i-. ------------------------------- Ez vê demê vê pirtûkê dixwînim. 0
Mitä te luette mielellänne? T--ji -w--di-a -i--ez -ik-? T- j- x------- ç- h-- d---- T- j- x-a-d-n- ç- h-z d-k-? --------------------------- Tu ji xwandina çi hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Tu ---çuyî---k-ns-r---ez----î? T- j- ç----- k------ h-- d---- T- j- ç-y-n- k-n-e-ê h-z d-k-? ------------------------------ Tu ji çuyîna konserê hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Tu-----u--na şanoyê h-z--ik-? T- j- ç----- ş----- h-- d---- T- j- ç-y-n- ş-n-y- h-z d-k-? ----------------------------- Tu ji çuyîna şanoyê hez dikî? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? T------u--n--ope-----he- -i-î? T- j- ç----- o------ h-- d---- T- j- ç-y-n- o-e-a-ê h-z d-k-? ------------------------------ Tu ji çuyîna operayê hez dikî? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!