Lauseita

fi Small Talk 1   »   ky Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [жыйырма]

20 [jıyırma]

Small Talk 1

[Jeŋil baarlaşuu 1]

Voit napsauttaa kutakin tyhjää nähdäksesi tekstin tai:   

suomi kyrgyz Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Өз------ ы------- ж---------! Өзүңүзгө ыңгайлуу жайгашыңыз! 0
Öz------ ı------- j---------!Özüŋüzgö ıŋgayluu jaygaşıŋız!
Olkaa kuin kotonanne. Өз------ ү------------ с------. Өзүңүздү үйүңүздөгүдөй сезиңиз. 0
Öz------ ü------------ s------.Özüŋüzdü üyüŋüzdögüdöy seziŋiz.
Mitä te haluaisitte juoda? Эм-- и----- к------ э-----? Эмне ичүүнү каалайт элеңиз? 0
Em-- i----- k------ e-----?Emne içüünü kaalayt eleŋiz?
   
Pidättekö musiikista? Си- м------- ж---- к--------? Сиз музыканы жакшы көрөсүзбү? 0
Si- m------- j---- k--------?Siz muzıkanı jakşı körösüzbü?
Minä pidän klassisesta musiikista. Ма-- к---------- м----- ж----. Мага классикалык музыка жагат. 0
Ma-- k---------- m----- j----.Maga klassikalık muzıka jagat.
Tässä ovat minun CD-levyni. Мы-- м---- C------. Мына менин CDлерим. 0
Mı-- m---- C------.Mına menin CDlerim.
   
Soitatteko te jotain soitinta? Си- а------ о---------? Сиз аспапта ойнойсузбу? 0
Si- a------ o---------?Siz aspapta oynoysuzbu?
Tässä on minun kitarani. Мы-- м---- г------. Мына менин гитарам. 0
Mı-- m---- g------.Mına menin gitaram.
Laulatteko te mielellänne? Си- ы-------- ж---- к--------? Сиз ырдаганды жакшы көрөсүзбү? 0
Si- ı-------- j---- k--------?Siz ırdagandı jakşı körösüzbü?
   
Onko teillä lapsia? Ба-------- б----? Балдарыңыз барбы? 0
Ba-------- b----?Baldarıŋız barbı?
Onko teillä koira? Ит---- б----? Итиңиз барбы? 0
İt---- b----?İtiŋiz barbı?
Onko teillä kissa? Си---- м-------- б----? Сиздин мышыгыңыз барбы? 0
Si---- m-------- b----?Sizdin mışıgıŋız barbı?
   
Tässä ovat kirjani. Мы-- м---- к---------. Мына менин китептерим. 0
Mı-- m---- k---------.Mına menin kitepterim.
Luen juuri tätä kirjaa. Ме- а--- б-- к------ о--- ж------. Мен азыр бул китепти окуп жатамын. 0
Me- a--- b-- k------ o--- j------.Men azır bul kitepti okup jatamın.
Mitä te luette mielellänne? Си- э----- о------- ж---- к------? Сиз эмнени окуганды жакшы көрөсүз? 0
Si- e----- o------- j---- k------?Siz emneni okugandı jakşı körösüz?
   
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ко------- б------ ж-----------? Концертке барууну жактырасызбы? 0
Ko-------- b------ j-----------?Kontsertke baruunu jaktırasızbı?
Menettekö te mielellänne teatteriin? Те----- б------ ж-----------? Театрга барууну жактырасызбы? 0
Te----- b------ j-----------?Teatrga baruunu jaktırasızbı?
Menettekö te mielellänne oopperaan? Оп----- б------- ж-----------? Операга барганды жактырасызбы? 0
Op----- b------- j-----------?Operaga bargandı jaktırasızbı?
   

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!