Lauseita

fi Small Talk 1   »   no Småprat 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjue]

Småprat 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Slå---g ne-! S-- d-- n--- S-å d-g n-d- ------------ Slå deg ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. L---s-m o--d- -a- ------! L-- s-- o- d- v-- h------ L-t s-m o- d- v-r h-e-m-! ------------------------- Lat som om du var hjemme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Hva---l--u drik-e? H-- v-- d- d------ H-a v-l d- d-i-k-? ------------------ Hva vil du drikke? 0
Pidättekö musiikista? E- d--glad-i--u-i--? E- d- g--- i m------ E- d- g-a- i m-s-k-? -------------------- Er du glad i musikk? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Jeg-li--r-kl-s--sk-musi-k. J-- l---- k------- m------ J-g l-k-r k-a-s-s- m-s-k-. -------------------------- Jeg liker klassisk musikk. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Her-e--CD--e-m---. H-- e- C---- m---- H-r e- C-e-e m-n-. ------------------ Her er CDene mine. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Sp-l-er-d- e--ins---m-nt? S------ d- e- i---------- S-i-l-r d- e- i-s-r-m-n-? ------------------------- Spiller du et instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Her--- -it-r-- ---. H-- e- g------ m--- H-r e- g-t-r-n m-n- ------------------- Her er gitaren min. 0
Laulatteko te mielellänne? L--er d--å sy-ge? L---- d- å s----- L-k-r d- å s-n-e- ----------------- Liker du å synge? 0
Onko teillä lapsia? Ha- -- ba-n? H-- d- b---- H-r d- b-r-? ------------ Har du barn? 0
Onko teillä koira? H----- e- h--d? H-- d- e- h---- H-r d- e- h-n-? --------------- Har du en hund? 0
Onko teillä kissa? H-r-du-----a-t? H-- d- e- k---- H-r d- e- k-t-? --------------- Har du ei katt? 0
Tässä ovat kirjani. H-r -r -øk-ne--i-e. H-- e- b----- m---- H-r e- b-k-n- m-n-. ------------------- Her er bøkene mine. 0
Luen juuri tätä kirjaa. J-- ho--e--p--- ---e de-n- bo-e-. J-- h----- p- å l--- d---- b----- J-g h-l-e- p- å l-s- d-n-e b-k-n- --------------------------------- Jeg holder på å lese denne boken. 0
Mitä te luette mielellänne? Hva--i-er ---å ---e? H-- l---- d- å l---- H-a l-k-r d- å l-s-? -------------------- Hva liker du å lese? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? L-k-r ---å-gå----k-nse--? L---- d- å g- p- k------- L-k-r d- å g- p- k-n-e-t- ------------------------- Liker du å gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? L--er ------- i -e-t-re-? L---- d- å g- i t-------- L-k-r d- å g- i t-a-e-e-? ------------------------- Liker du å gå i teateret? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? L-ke--d-----å i-o---a-n? L---- d- å g- i o------- L-k-r d- å g- i o-e-a-n- ------------------------ Liker du å gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!