Lauseita

fi Small Talk 1   »   sv Småprat 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjugo]

Småprat 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Slå er---r! S-- e- n--- S-å e- n-r- ----------- Slå er ner! 0
Olkaa kuin kotonanne. Kä-n-e---om---mm-! K--- e- s-- h----- K-n- e- s-m h-m-a- ------------------ Känn er som hemma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? V-d--ill -i h- -t- d-i-k-? V-- v--- n- h- a-- d------ V-d v-l- n- h- a-t d-i-k-? -------------------------- Vad vill ni ha att dricka? 0
Pidättekö musiikista? Tycke---- o- -usik? T----- n- o- m----- T-c-e- n- o- m-s-k- ------------------- Tycker ni om musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Jag -y-----om-kl-s---- -u-i-. J-- t----- o- k------- m----- J-g t-c-e- o- k-a-s-s- m-s-k- ----------------------------- Jag tycker om klassisk musik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Här ----i-- -d-s-iv--. H-- ä- m--- c--------- H-r ä- m-n- c---k-v-r- ---------------------- Här är mina cd-skivor. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S--l-r--- --got--nst-u---t? S----- n- n---- i---------- S-e-a- n- n-g-t i-s-r-m-n-? --------------------------- Spelar ni något instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Här-ä- min--i--r-. H-- ä- m-- g------ H-r ä- m-n g-t-r-. ------------------ Här är min gitarr. 0
Laulatteko te mielellänne? Ty-k-r -i--- a-- -ju-g-? T----- n- o- a-- s------ T-c-e- n- o- a-t s-u-g-? ------------------------ Tycker ni om att sjunga? 0
Onko teillä lapsia? H-r-ni--ar-? H-- n- b---- H-r n- b-r-? ------------ Har ni barn? 0
Onko teillä koira? Har ni--n hu-d? H-- n- e- h---- H-r n- e- h-n-? --------------- Har ni en hund? 0
Onko teillä kissa? Ha- -i -n-k-t-? H-- n- e- k---- H-r n- e- k-t-? --------------- Har ni en katt? 0
Tässä ovat kirjani. Hä- -r -----böck--. H-- ä- m--- b------ H-r ä- m-n- b-c-e-. ------------------- Här är mina böcker. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ja- l-s-r j--t -u-d-- -är-bok--. J-- l---- j--- n- d-- h-- b----- J-g l-s-r j-s- n- d-n h-r b-k-n- -------------------------------- Jag läser just nu den här boken. 0
Mitä te luette mielellänne? Va--t-cker--- -m -t- -ä--? V-- t----- n- o- a-- l---- V-d t-c-e- n- o- a-t l-s-? -------------------------- Vad tycker ni om att läsa? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Ty--e--ni o- a-- g- -----n-e--? T----- n- o- a-- g- p- k------- T-c-e- n- o- a-t g- p- k-n-e-t- ------------------------------- Tycker ni om att gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? T--k-r ni--- att--å--å---a-er? T----- n- o- a-- g- p- t------ T-c-e- n- o- a-t g- p- t-a-e-? ------------------------------ Tycker ni om att gå på teater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Tycker ni om---- ------ope-a-? T----- n- o- a-- g- p- o------ T-c-e- n- o- a-t g- p- o-e-a-? ------------------------------ Tycker ni om att gå på operan? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!