Lauseita

fi Small Talk 1   »   sv Småprat 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tjugo]

Småprat 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Sl--e- --r! S__ e_ n___ S-å e- n-r- ----------- Slå er ner! 0
Olkaa kuin kotonanne. Kän--er--o- -emm-! K___ e_ s__ h_____ K-n- e- s-m h-m-a- ------------------ Känn er som hemma! 0
Mitä te haluaisitte juoda? V-- v-l- n- -a-a----r-cka? V__ v___ n_ h_ a__ d______ V-d v-l- n- h- a-t d-i-k-? -------------------------- Vad vill ni ha att dricka? 0
Pidättekö musiikista? Tyc-er ni o- -u-i-? T_____ n_ o_ m_____ T-c-e- n- o- m-s-k- ------------------- Tycker ni om musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Ja--t---er--m klas-----m--ik. J__ t_____ o_ k_______ m_____ J-g t-c-e- o- k-a-s-s- m-s-k- ----------------------------- Jag tycker om klassisk musik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Här -r --na cd-s-----. H__ ä_ m___ c_________ H-r ä- m-n- c---k-v-r- ---------------------- Här är mina cd-skivor. 0
Soitatteko te jotain soitinta? S---ar n- n--o--i--t--men-? S_____ n_ n____ i__________ S-e-a- n- n-g-t i-s-r-m-n-? --------------------------- Spelar ni något instrument? 0
Tässä on minun kitarani. Hä- -r m----i---r. H__ ä_ m__ g______ H-r ä- m-n g-t-r-. ------------------ Här är min gitarr. 0
Laulatteko te mielellänne? Ty-k---n- om a---s---ga? T_____ n_ o_ a__ s______ T-c-e- n- o- a-t s-u-g-? ------------------------ Tycker ni om att sjunga? 0
Onko teillä lapsia? Ha- -i---rn? H__ n_ b____ H-r n- b-r-? ------------ Har ni barn? 0
Onko teillä koira? Har-ni--n --nd? H__ n_ e_ h____ H-r n- e- h-n-? --------------- Har ni en hund? 0
Onko teillä kissa? Ha--n- ------t? H__ n_ e_ k____ H-r n- e- k-t-? --------------- Har ni en katt? 0
Tässä ovat kirjani. H-- -r--in---ö-k-r. H__ ä_ m___ b______ H-r ä- m-n- b-c-e-. ------------------- Här är mina böcker. 0
Luen juuri tätä kirjaa. J-------r -u-t-n- d-n--är-b-k--. J__ l____ j___ n_ d__ h__ b_____ J-g l-s-r j-s- n- d-n h-r b-k-n- -------------------------------- Jag läser just nu den här boken. 0
Mitä te luette mielellänne? Vad ---ke--n- om -t- l-s-? V__ t_____ n_ o_ a__ l____ V-d t-c-e- n- o- a-t l-s-? -------------------------- Vad tycker ni om att läsa? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? T-cke- n---m --- -å-p--ko---rt? T_____ n_ o_ a__ g_ p_ k_______ T-c-e- n- o- a-t g- p- k-n-e-t- ------------------------------- Tycker ni om att gå på konsert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Tyc--r----om-a-t -å--- ----er? T_____ n_ o_ a__ g_ p_ t______ T-c-e- n- o- a-t g- p- t-a-e-? ------------------------------ Tycker ni om att gå på teater? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? Tyck-r n- o- att-g--på ---ra-? T_____ n_ o_ a__ g_ p_ o______ T-c-e- n- o- a-t g- p- o-e-a-? ------------------------------ Tycker ni om att gå på operan? 0

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!