Lauseita

fi Small Talk 1   »   tr Small Talk 1 (Kısa sohbet 1)

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [yirmi]

Small Talk 1 (Kısa sohbet 1)

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! R-hat--ı-a---kı-! R--------- b----- R-h-t-n-z- b-k-n- ----------------- Rahatınıza bakın! 0
Olkaa kuin kotonanne. Ken-in-z---v-nizd--gibi-hisse---! K-------- e------- g--- h-------- K-n-i-i-i e-i-i-d- g-b- h-s-e-i-! --------------------------------- Kendinizi evinizde gibi hissedin! 0
Mitä te haluaisitte juoda? Ne-i-me- --------iz? N- i---- i---------- N- i-m-k i-t-r-i-i-? -------------------- Ne içmek istersiniz? 0
Pidättekö musiikista? M-zi- se-er-m---n-z? M---- s---- m------- M-z-k s-v-r m-s-n-z- -------------------- Müzik sever misiniz? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. K----- --zik-se-e-im. K----- m---- s------- K-a-i- m-z-k s-v-r-m- --------------------- Klasik müzik severim. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. CD’-e--m b---d-. C------- b------ C-’-e-i- b-r-d-. ---------------- CD’lerim burada. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Bir-M---- -l----ça-ı-or --s--u-? B-- M---- a---- ç------ m------- B-r M-z-k a-e-i ç-l-y-r m-s-n-z- -------------------------------- Bir Müzik aleti çalıyor musunuz? 0
Tässä on minun kitarani. G--ar---b-rada. G------ b------ G-t-r-m b-r-d-. --------------- Gitarım burada. 0
Laulatteko te mielellänne? Şa--ı söyl-m-yi--ev-r-mi-iniz? Ş---- s-------- s---- m------- Ş-r-ı s-y-e-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Şarkı söylemeyi sever misiniz? 0
Onko teillä lapsia? Ço-u--a--nız -ar -ı? Ç----------- v-- m-- Ç-c-k-a-ı-ı- v-r m-? -------------------- Çocuklarınız var mı? 0
Onko teillä koira? K-p--iniz-v-- -ı? K-------- v-- m-- K-p-ğ-n-z v-r m-? ----------------- Köpeğiniz var mı? 0
Onko teillä kissa? K-----z ------? K------ v-- m-- K-d-n-z v-r m-? --------------- Kediniz var mı? 0
Tässä ovat kirjani. Ki-ap-a-ı--b-----. K--------- b------ K-t-p-a-ı- b-r-d-. ------------------ Kitaplarım burada. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Ş- sı--l-- b---i-a-- ----orum. Ş- s------ b- k----- o-------- Ş- s-r-l-r b- k-t-b- o-u-o-u-. ------------------------------ Şu sıralar bu kitabı okuyorum. 0
Mitä te luette mielellänne? Ne --uma------iy--sunu-? N- o------ s------------ N- o-u-a-ı s-v-y-r-u-u-? ------------------------ Ne okumayı seviyorsunuz? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K--s-re-gi--e----e-er misini-? K------ g------ s---- m------- K-n-e-e g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Konsere gitmeyi sever misiniz? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? T--at-o-a ------- ----r -i---i-? T-------- g------ s---- m------- T-y-t-o-a g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- -------------------------------- Tiyatroya gitmeyi sever misiniz? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? O---aya -it--yi----e--m-sini-? O------ g------ s---- m------- O-e-a-a g-t-e-i s-v-r m-s-n-z- ------------------------------ Operaya gitmeyi sever misiniz? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!