Lauseita

fi Small Talk 1   »   uk Коротка розмова 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [двадцять]

20 [dvadtsyatʹ]

Коротка розмова 1

[Korotka rozmova 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Вл-ш--в-й-есь --у-н-ше! В------------ з-------- В-а-т-в-й-е-ь з-у-н-ш-! ----------------------- Влаштовуйтесь зручніше! 0
V----t-v-y̆--sʹ-zr-ch-i-he! V-------------- z---------- V-a-h-o-u-̆-e-ʹ z-u-h-i-h-! --------------------------- Vlashtovuy̆tesʹ zruchnishe!
Olkaa kuin kotonanne. Почув-йт-ся-я- --о--! П---------- я- у----- П-ч-в-й-е-я я- у-о-а- --------------------- Почувайтеся як удома! 0
Pochu---̆--s---ya---d-m-! P------------- y-- u----- P-c-u-a-̆-e-y- y-k u-o-a- ------------------------- Pochuvay̆tesya yak udoma!
Mitä te haluaisitte juoda? Що -и -и-хо-іли-----ти? Щ- б- В- х----- в------ Щ- б- В- х-т-л- в-п-т-? ----------------------- Що би Ви хотіли випити? 0
Shcho--- -y k----l--v--y--? S---- b- V- k------ v------ S-c-o b- V- k-o-i-y v-p-t-? --------------------------- Shcho by Vy khotily vypyty?
Pidättekö musiikista? В- ---ит---узику? В- л----- м------ В- л-б-т- м-з-к-? ----------------- Ви любите музику? 0
Vy -y-b--- m-z--u? V- l------ m------ V- l-u-y-e m-z-k-? ------------------ Vy lyubyte muzyku?
Minä pidän klassisesta musiikista. Я лю----кл---ч-у--у--ку. Я л---- к------- м------ Я л-б-ю к-а-и-н- м-з-к-. ------------------------ Я люблю класичну музику. 0
Y----u-l---k-as-c-n- --z---. Y- l------ k-------- m------ Y- l-u-l-u k-a-y-h-u m-z-k-. ---------------------------- YA lyublyu klasychnu muzyku.
Tässä ovat minun CD-levyni. Т-т----о---о-п-к--д-ски. Т-- є м-- к------------- Т-т є м-ї к-м-а-т-д-с-и- ------------------------ Тут є мої компакт-диски. 0
Tu- -- m-ï-k-m--k---y---. T-- y- m--- k------------- T-t y- m-i- k-m-a-t-d-s-y- -------------------------- Tut ye moï kompakt-dysky.
Soitatteko te jotain soitinta? Чи гр-є-е Ви--а-яко---- -нст-уме-ті? Ч- г----- В- н- я------ і----------- Ч- г-а-т- В- н- я-о-у-ь і-с-р-м-н-і- ------------------------------------ Чи граєте Ви на якомусь інструменті? 0
Ch--------e V- -- -ak--u---i-str---nt-? C-- h------ V- n- y------- i----------- C-y h-a-e-e V- n- y-k-m-s- i-s-r-m-n-i- --------------------------------------- Chy hrayete Vy na yakomusʹ instrumenti?
Tässä on minun kitarani. Ось-м----і-а--. О-- м-- г------ О-ь м-я г-т-р-. --------------- Ось моя гітара. 0
O-ʹ--o----ita-a. O-- m--- h------ O-ʹ m-y- h-t-r-. ---------------- Osʹ moya hitara.
Laulatteko te mielellänne? В- ---ч- ---ва-т-? В- о---- с-------- В- о-о-е с-і-а-т-? ------------------ Ви охоче співаєте? 0
V- okh-c---sp-v-y---? V- o------ s--------- V- o-h-c-e s-i-a-e-e- --------------------- Vy okhoche spivayete?
Onko teillä lapsia? В---а----д---й? В- м---- д----- В- м-є-е д-т-й- --------------- Ви маєте дітей? 0
Vy---yet- ditey̆? V- m----- d------ V- m-y-t- d-t-y-? ----------------- Vy mayete ditey̆?
Onko teillä koira? В- м-----соба--? В- м---- с------ В- м-є-е с-б-к-? ---------------- Ви маєте собаку? 0
V- --ye-e s-b-ku? V- m----- s------ V- m-y-t- s-b-k-? ----------------- Vy mayete sobaku?
Onko teillä kissa? В--має-е -----? В- м---- к----- В- м-є-е к-ш-у- --------------- Ви маєте кішку? 0
Vy --y--- --shku? V- m----- k------ V- m-y-t- k-s-k-? ----------------- Vy mayete kishku?
Tässä ovat kirjani. О-- мої--н---. О-- м-- к----- О-ь м-ї к-и-и- -------------- Ось мої книги. 0
O---m--̈-kny--. O-- m--- k----- O-ʹ m-i- k-y-y- --------------- Osʹ moï knyhy.
Luen juuri tätä kirjaa. Я---ра- --таю----кни--. Я я---- ч---- ц- к----- Я я-р-з ч-т-ю ц- к-и-у- ----------------------- Я якраз читаю цю книгу. 0
Y- y--r-- chyt--u-t--- -n-h-. Y- y----- c------ t--- k----- Y- y-k-a- c-y-a-u t-y- k-y-u- ----------------------------- YA yakraz chytayu tsyu knyhu.
Mitä te luette mielellänne? Щ- Ви-о-оч----т-є-е? Щ- В- о---- ч------- Щ- В- о-о-е ч-т-є-е- -------------------- Що Ви охоче читаєте? 0
S-cho--y --hoc----hyt--e-e? S---- V- o------ c--------- S-c-o V- o-h-c-e c-y-a-e-e- --------------------------- Shcho Vy okhoche chytayete?
Menettekö te mielellänne konserttiin? Чи--и------ --дит--н- -о-цер--? Ч- В- о---- х----- н- к-------- Ч- В- о-о-е х-д-т- н- к-н-е-т-? ------------------------------- Чи Ви охоче ходите на концерти? 0
Chy -- -k----e -hod----na -o-t-----? C-- V- o------ k------ n- k--------- C-y V- o-h-c-e k-o-y-e n- k-n-s-r-y- ------------------------------------ Chy Vy okhoche khodyte na kontserty?
Menettekö te mielellänne teatteriin? Чи-В---хо-е ходи-- - -е-тр? Ч- В- о---- х----- в т----- Ч- В- о-о-е х-д-т- в т-а-р- --------------------------- Чи Ви охоче ходите в театр? 0
C-y-Vy -k----- -ho--te---t-a--? C-- V- o------ k------ v t----- C-y V- o-h-c-e k-o-y-e v t-a-r- ------------------------------- Chy Vy okhoche khodyte v teatr?
Menettekö te mielellänne oopperaan? Ч- В--ох--- х-д-те---о--рн---т--т-? Ч- В- о---- х----- в о------ т----- Ч- В- о-о-е х-д-т- в о-е-н-й т-а-р- ----------------------------------- Чи Ви охоче ходите в оперний театр? 0
C-- Vy-okhoc-e--h-d-te------rn-y̆ -ea--? C-- V- o------ k------ v o------- t----- C-y V- o-h-c-e k-o-y-e v o-e-n-y- t-a-r- ---------------------------------------- Chy Vy okhoche khodyte v opernyy̆ teatr?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!