Lauseita

fi Small Talk 2   »   ru Лёгкая беседа 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [двадцать один]

21 [dvadtsatʹ odin]

Лёгкая беседа 2

[Lëgkaya beseda 2]

suomi venäjä Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? Вы о-----? Вы откуда? 0
V- o-----? Vy o-----? Vy otkuda? V- o-k-d-? ---------?
Baselista. Из Б-----. Из Базеля. 0
I- B------. Iz B------. Iz Bazelya. I- B-z-l-a. ----------.
Basel sijaitsee Sveitsissä. Ба---- н-------- в Ш--------. Базель находится в Швейцарии. 0
B----- n---------- v S----------. Ba---- n---------- v S----------. Bazelʹ nakhoditsya v Shveytsarii. B-z-l- n-k-o-i-s-a v S-v-y-s-r-i. --------------------------------.
Saanko esitellä teille herra Müllerin? Ра------- м-- п---------- В-- г-------- М------. Разрешите мне представить Вам господина Мюллера. 0
R--------- m-- p---------- V-- g-------- M-------. Ra-------- m-- p---------- V-- g-------- M-------. Razreshite mne predstavitʹ Vam gospodina Myullera. R-z-e-h-t- m-e p-e-s-a-i-ʹ V-m g-s-o-i-a M-u-l-r-. -------------------------------------------------.
Hän on ulkomaalainen. Он и---------. Он иностранец. 0
O- i----------. On i----------. On inostranets. O- i-o-t-a-e-s. --------------.
Hän puhuu monta kieltä. Он г------ н- н--------- я-----. Он говорит на нескольких языках. 0
O- g------ n- n---------- y-------. On g------ n- n---------- y-------. On govorit na neskolʹkikh yazykakh. O- g-v-r-t n- n-s-o-ʹ-i-h y-z-k-k-. ----------------------------------.
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Вы з---- в------? Вы здесь впервые? 0
V- z---- v-------? Vy z---- v-------? Vy zdesʹ vpervyye? V- z-e-ʹ v-e-v-y-? -----------------?
En, olin täällä jo viime vuonna. Не-- я у-- б-- / б--- з---- в п------ г---. Нет, я уже был / была здесь в прошлом году. 0
N--, y- u--- b-- / b--- z---- v p------- g---. Ne-- y- u--- b-- / b--- z---- v p------- g---. Net, ya uzhe byl / byla zdesʹ v proshlom godu. N-t, y- u-h- b-l / b-l- z-e-ʹ v p-o-h-o- g-d-. ---,-------------/---------------------------.
Mutta vain yhden viikon. Но т----- о--- н-----. Но только одну неделю. 0
N- t----- o--- n------. No t----- o--- n------. No tolʹko odnu nedelyu. N- t-l-k- o-n- n-d-l-u. ----------------------.
Miten viihdytte meillä? Ка- В-- у н-- н-------? Как Вам у нас нравится? 0
K-- V-- u n-- n--------? Ka- V-- u n-- n--------? Kak Vam u nas nravitsya? K-k V-m u n-s n-a-i-s-a? -----------------------?
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. Оч--- х-----. Л--- о---- п-------. Очень хорошо. Люди очень приятные. 0
O----- k-------. L---- o----- p---------. Oc---- k-------. L---- o----- p---------. Ochenʹ khorosho. Lyudi ochenʹ priyatnyye. O-h-n- k-o-o-h-. L-u-i o-h-n- p-i-a-n-y-. ---------------.------------------------.
Ja maisema miellyttää minua myös. И л------- м-- т--- н-------. И ландшафт мне тоже нравится. 0
I l-------- m-- t---- n--------. I l-------- m-- t---- n--------. I landshaft mne tozhe nravitsya. I l-n-s-a-t m-e t-z-e n-a-i-s-a. -------------------------------.
Mitä teette työksenne? Кт- В- п- п--------? Кто Вы по профессии? 0
K-- V- p- p--------? Kt- V- p- p--------? Kto Vy po professii? K-o V- p- p-o-e-s-i? -------------------?
Olen kääntäjä. Я п---------. / Я п----------. Я переводчик. / Я переводчица. 0
Y- p----------. / Y- p------------. Ya p----------. / Y- p------------. Ya perevodchik. / Ya perevodchitsa. Y- p-r-v-d-h-k. / Y- p-r-v-d-h-t-a. --------------.-/-----------------.
Minä käännän kirjoja. Я п------- к----. Я перевожу книги. 0
Y- p-------- k----. Ya p-------- k----. Ya perevozhu knigi. Y- p-r-v-z-u k-i-i. ------------------.
Oletteko yksin täällä? Вы з---- о--- / о---? Вы здесь один / одна? 0
V- z---- o--- / o---? Vy z---- o--- / o---? Vy zdesʹ odin / odna? V- z-e-ʹ o-i- / o-n-? --------------/-----?
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. Не-- м-- ж--- / м-- м-- т--- з----. Нет, моя жена / мой муж тоже здесь. 0
N--, m--- z---- / m-- m--- t---- z----. Ne-- m--- z---- / m-- m--- t---- z----. Net, moya zhena / moy muzh tozhe zdesʹ. N-t, m-y- z-e-a / m-y m-z- t-z-e z-e-ʹ. ---,------------/---------------------.
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. А в-- т-- д--- м--- д----. А вот там двое моих детей. 0
A v-- t-- d---- m---- d----. A v-- t-- d---- m---- d----. A vot tam dvoye moikh detey. A v-t t-m d-o-e m-i-h d-t-y. ---------------------------.

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!