Lauseita

fi Small Talk 2   »   sv Småprat 2

21 [kaksikymmentäyksi]

Small Talk 2

Small Talk 2

21 [tjugoett]

Småprat 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Mistä te tulette? / Mistä te olette kotoisin? V---k---er ni--f-å-? V-- k----- n- i----- V-r k-m-e- n- i-r-n- -------------------- Var kommer ni ifrån? 0
Baselista. Fr---Base-. F--- B----- F-å- B-s-l- ----------- Från Basel. 0
Basel sijaitsee Sveitsissä. Ba----l-gg-- i Sch---z. B---- l----- i S------- B-s-l l-g-e- i S-h-e-z- ----------------------- Basel ligger i Schweiz. 0
Saanko esitellä teille herra Müllerin? Får-jag-lo- -t--pr-s-------he-- ---l-r? F-- j-- l-- a-- p--------- h--- M------ F-r j-g l-v a-t p-e-e-t-r- h-r- M-l-e-? --------------------------------------- Får jag lov att presentera herr Müller? 0
Hän on ulkomaalainen. Ha--ä---tl-n--n-. H-- ä- u--------- H-n ä- u-l-n-i-g- ----------------- Han är utlänning. 0
Hän puhuu monta kieltä. H---tal---fl-r--sp---. H-- t---- f---- s----- H-n t-l-r f-e-a s-r-k- ---------------------- Han talar flera språk. 0
Oletteko ensimmäistä kertaa täällä? Är -et-för-ta-g--gen -i-är ---? Ä- d-- f----- g----- n- ä- h--- Ä- d-t f-r-t- g-n-e- n- ä- h-r- ------------------------------- Är det första gången ni är här? 0
En, olin täällä jo viime vuonna. N--- jag -a- här--e-an -ö-----r-t. N--- j-- v-- h-- r---- f---- å---- N-j- j-g v-r h-r r-d-n f-r-a å-e-. ---------------------------------- Nej, jag var här redan förra året. 0
Mutta vain yhden viikon. M-n -ara e----ck-. M-- b--- e- v----- M-n b-r- e- v-c-a- ------------------ Men bara en vecka. 0
Miten viihdytte meillä? Hur t-ivs n- h-- h-s -ss? H-- t---- n- h-- h-- o--- H-r t-i-s n- h-r h-s o-s- ------------------------- Hur trivs ni här hos oss? 0
Erittäin hyvin. Ihmiset ovat mukavia. My--et ---- Fo-k är --e-l-ga. M----- b--- F--- ä- t-------- M-c-e- b-a- F-l- ä- t-e-l-g-. ----------------------------- Mycket bra. Folk är trevliga. 0
Ja maisema miellyttää minua myös. O---ja- --c-e--o- land---pe- --ks-. O-- j-- t----- o- l--------- o----- O-h j-g t-c-e- o- l-n-s-a-e- o-k-å- ----------------------------------- Och jag tycker om landskapet också. 0
Mitä teette työksenne? Va- -a- n----r---ke? V-- h-- n- f-- y---- V-d h-r n- f-r y-k-? -------------------- Vad har ni för yrke? 0
Olen kääntäjä. Ja- -r --er-ät----. J-- ä- ö----------- J-g ä- ö-e-s-t-a-e- ------------------- Jag är översättare. 0
Minä käännän kirjoja. Ja- öve-s-tt-r bö----. J-- ö--------- b------ J-g ö-e-s-t-e- b-c-e-. ---------------------- Jag översätter böcker. 0
Oletteko yksin täällä? Ä- ni-här -n--m? Ä- n- h-- e----- Ä- n- h-r e-s-m- ---------------- Är ni här ensam? 0
En, vaimoni / mieheni on myös täällä. N----m-n fr- - --n m-- ä--här -ck--. N--- m-- f-- / m-- m-- ä- h-- o----- N-j- m-n f-u / m-n m-n ä- h-r o-k-å- ------------------------------------ Nej, min fru / min man är här också. 0
Ja tuolla ovat molemmat lapseni. O-- -ä- ä- -i-a-b-d- ---n. O-- d-- ä- m--- b--- b---- O-h d-r ä- m-n- b-d- b-r-. -------------------------- Och där är mina båda barn. 0

Romaaniset kielet

700 miljoonaa ihmistä puhuu romaanisia kieliä äidinkielenään. Romaaninen kieliryhmä on siis maailman tärkeimpiä. Romaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Kaikkien romaanisten kielten taustalla on latina. Se tarkoittaa, että kielet ovat Rooman kielen jälkeläisiä. Kaikkien romaanisten kielten perusta oli vulgaarilatina. Sillä tarkoitetaan myöhäisantiikin aikoina puhuttua latinaa. Vulgaarilatina levisi Eurooppaan Rooman valloitusretkien aikana. Siitä kehittyivät sitten romaaniset kielet ja murteet. Latina itse on italialainen kieli. Romaanisia kieliä on kaikkiaan noin 15. Tarkkaa määrää on vaikea päättää. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Muutamia romaanisia kieliä on vuosien mittaan kuollut. Mutta uusia romaanisiin kieliin perustuvia kieliä on myös kehittynyt. Ne ovat kreolikieliä. Espanja on nykyisin suurin romaaninen kieli maailmassa. Se kuuluu maailman kieliin 380 miljoonalla puhujallaan. Romaaniset kielet ovat hyvin mielenkiintoisia tutkijoille. Syynä on se, että tämän kieliryhmän historia on tallennettu hyvin. Latinalaisia tai roomalaisia tekstejä on ollut olemassa 2 500 vuoden ajan. Kielitieteilijät käyttävät niitä tutkiakseen yksittäisten kielten kehitystä. Näin voidaan tutkia sääntöjä, joiden perusteella kieli kehittyy. Monia näistä tuloksista voidaan siirtää toisiin kieliin. Romaanisten kielten kielioppi on rakentunut samalla lailla. Ennen kaikkea kielten sanavarasto on samanlainen. Jos joku puhuu yhtä romaanista kieltä, hän voi helposti oppia toisen. Kiitos, latina!