Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   af Vreemde tale leer

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [drie en twintig]

Vreemde tale leer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Wa-r -e----Sp--n----l--r? W--- h-- u S----- g------ W-a- h-t u S-a-n- g-l-e-? ------------------------- Waar het u Spaans geleer? 0
Osaatteko myös portugalia? K---u-o-k -ort--ee--p----? K-- u o-- P-------- p----- K-n u o-k P-r-u-e-s p-a-t- -------------------------- Kan u ook Portugees praat? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-,-en-----an --k--- ------e---aliaa---p---t. J-- e- e- k-- o-- ’- b------ I-------- p----- J-, e- e- k-n o-k ’- b-e-j-e I-a-i-a-s p-a-t- --------------------------------------------- Ja, en ek kan ook ’n bietjie Italiaans praat. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ek ---k-- p--a-------m-oi-(S-aan--It-l-a-n----.-. E- d--- u p---- b--- m--- (---------------------- E- d-n- u p-a-t b-i- m-o- (-p-a-s-I-a-i-a-s-.-.-. ------------------------------------------------- Ek dink u praat baie mooi (Spaans/Italiaans/...). 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. D-- tale is -aa-l-k -o-rt--l--. D-- t--- i- t------ s---------- D-e t-l- i- t-a-l-k s-o-t-e-y-. ------------------------------- Die tale is taamlik soortgelyk. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ek-ka---u-l---o-d -ers----. E- k-- h---- g--- v-------- E- k-n h-l-e g-e- v-r-t-a-. --------------------------- Ek kan hulle goed verstaan. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Maar p--at en-s---f is -o--l--. M--- p---- e- s---- i- m------- M-a- p-a-t e- s-r-f i- m-e-l-k- ------------------------------- Maar praat en skryf is moeilik. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Ek --a- n-g s-e-ds----e --u-e. E- m--- n-- s----- b--- f----- E- m-a- n-g s-e-d- b-i- f-u-e- ------------------------------ Ek maak nog steeds baie foute. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Wy- my--lt-- --re---s---lie-. W-- m- a---- t---- a--------- W-s m- a-t-d t-r-g a-s-b-i-f- ----------------------------- Wys my altyd tereg asseblief. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. U --------k i--h-el g-ed. U u-------- i- h--- g---- U u-t-p-a-k i- h-e- g-e-. ------------------------- U uitspraak is heel goed. 0
Teillä on pieni aksentti. U-het --t -- e--ens---k-ent. U h-- n-- ’- e------ a------ U h-t n-t ’- e-f-n-e a-s-n-. ---------------------------- U het net ’n effense aksent. 0
Tunnistaa mistä tulette. Mens--a---oor w-ar---van-aan---m. M--- k-- h--- w--- u v------ k--- M-n- k-n h-o- w-a- u v-n-a-n k-m- --------------------------------- Mens kan hoor waar u vandaan kom. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Wat -s-u -o--e--a--? W-- i- u m---------- W-t i- u m-e-e-t-a-? -------------------- Wat is u moedertaal? 0
Käyttekö kielikurssia? L--p u -- taal-----s? L--- u ’- t---------- L-o- u ’- t-a-k-r-u-? --------------------- Loop u ’n taalkursus? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Wa-t-r--a---o-----b-ui- u? W----- h------- g------ u- W-t-e- h-n-b-e- g-b-u-k u- -------------------------- Watter handboek gebruik u? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E- ka--n-- op--ie ooml-- --e-n-a- o--hou --e. E- k-- n-- o- d-- o----- d-- n--- o----- n--- E- k-n n-e o- d-e o-m-i- d-e n-a- o-t-o- n-e- --------------------------------------------- Ek kan nie op die oomlik die naam onthou nie. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Di- ti-----et--- o---lip. D-- t---- h-- m- o------- D-e t-t-l h-t m- o-t-l-p- ------------------------- Die titel het my ontglip. 0
Olen unohtanut sen. E- -e- --t ---geet. E- h-- d-- v------- E- h-t d-t v-r-e-t- ------------------- Ek het dit vergeet. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!