Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   be Вывучаць замежныя мовы

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [дваццаць тры]

23 [dvatstsats’ try]

Вывучаць замежныя мовы

Vyvuchats’ zamezhnyya movy

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Д-е--ы -ы-учалі іс----кую---ву? Д__ В_ в_______ і________ м____ Д-е В- в-в-ч-л- і-п-н-к-ю м-в-? ------------------------------- Дзе Вы вывучалі іспанскую мову? 0
D-- Vy--y---ha-і іspa-s-u-- mo--? D__ V_ v________ і_________ m____ D-e V- v-v-c-a-і і-p-n-k-y- m-v-? --------------------------------- Dze Vy vyvuchalі іspanskuyu movu?
Osaatteko myös portugalia? В- та---ма-ва--да--------у-а------? В_ т______ в________ п_____________ В- т-к-а-а в-л-д-е-е п-р-у-а-ь-к-й- ----------------------------------- Вы таксама валодаеце партугальскай? 0
V--ta--am- --lod--tse p--tu--l-s-ay? V_ t______ v_________ p_____________ V- t-k-a-a v-l-d-e-s- p-r-u-a-’-k-y- ------------------------------------ Vy taksama valodaetse partugal’skay?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Та-,--------тр-ш-і ва----ю і-а-----кай. Т___ я___ я т_____ в______ і___________ Т-к- я-ч- я т-о-к- в-л-д-ю і-а-ь-н-к-й- --------------------------------------- Так, яшчэ я трошкі валодаю італьянскай. 0
Tak,--as--he-ya ---s--- ---od-y- і-a--y--s---. T___ y______ y_ t______ v_______ і____________ T-k- y-s-c-e y- t-o-h-і v-l-d-y- і-a-’-a-s-a-. ---------------------------------------------- Tak, yashche ya troshkі valodayu іtal’yanskay.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Я л-ч---Вы--е---і-д-----р--м-ўл---е. Я л____ В_ в_____ д____ р___________ Я л-ч-, В- в-л-м- д-б-а р-з-а-л-е-е- ------------------------------------ Я лічу, Вы вельмі добра размаўляеце. 0
Y--l-ch--------l-mі ---r----zma-ly---t-e. Y_ l_____ V_ v_____ d____ r______________ Y- l-c-u- V- v-l-m- d-b-a r-z-a-l-a-e-s-. ----------------------------------------- Ya lіchu, Vy vel’mі dobra razmaulyayetse.
Kielet ovat aika samankaltaisia. М-в--дав--і-падоб--я. М___ д_____ п________ М-в- д-в-л- п-д-б-ы-. --------------------- Мовы даволі падобныя. 0
Movy ----lі ---obn---. M___ d_____ p_________ M-v- d-v-l- p-d-b-y-a- ---------------------- Movy davolі padobnyya.
Minä ymmärrän niitä hyvin. Я -ас-д-бр- р---ме-. Я В__ д____ р_______ Я В-с д-б-а р-з-м-ю- -------------------- Я Вас добра разумею. 0
Y- Va--d-b-a---z-meyu. Y_ V__ d____ r________ Y- V-s d-b-a r-z-m-y-. ---------------------- Ya Vas dobra razumeyu.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. А-е р---аўля-ь -----------ц-ж-а. А__ р_________ і п_____ – ц_____ А-е р-з-а-л-ц- і п-с-ц- – ц-ж-а- -------------------------------- Але размаўляць і пісаць – цяжка. 0
Al--ra-mau-ya-s’-- pіsats’-–-ts-a-hka. A__ r___________ і p______ – t________ A-e r-z-a-l-a-s- і p-s-t-’ – t-y-z-k-. -------------------------------------- Ale razmaulyats’ і pіsats’ – tsyazhka.
Minä teen vielä monta virhettä. Я--аблю яш-э-ш----памы--к. Я р____ я___ ш___ п_______ Я р-б-ю я-ч- ш-а- п-м-л-к- -------------------------- Я раблю яшчэ шмат памылак. 0
Y------y- y-s--he--hma- -amylak. Y_ r_____ y______ s____ p_______ Y- r-b-y- y-s-c-e s-m-t p-m-l-k- -------------------------------- Ya rablyu yashche shmat pamylak.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. К-л--л-с-----ап---л-й-- м-не -аўжды! К___ л_____ п__________ м___ з______ К-л- л-с-а- п-п-а-л-й-е м-н- з-ў-д-! ------------------------------------ Калі ласка, папраўляйце мяне заўжды! 0
Kalі --ska,--a-r---y-yts---y--- --u-h--! K___ l_____ p____________ m____ z_______ K-l- l-s-a- p-p-a-l-a-t-e m-a-e z-u-h-y- ---------------------------------------- Kalі laska, papraulyaytse myane zauzhdy!
Ääntämyksenne on ihan hyvä. У------алк-м д--р-е в-м-ўле--е. У В__ ц_____ д_____ в__________ У В-с ц-л-а- д-б-а- в-м-ў-е-н-. ------------------------------- У Вас цалкам добрае вымаўленне. 0
U Vas ts-l----dobrae ---au-enne. U V__ t______ d_____ v__________ U V-s t-a-k-m d-b-a- v-m-u-e-n-. -------------------------------- U Vas tsalkam dobrae vymaulenne.
Teillä on pieni aksentti. У ----ч-ва-ь---в-лікі -кцэнт. У В__ ч_____ н_______ а______ У В-с ч-в-ц- н-в-л-к- а-ц-н-. ----------------------------- У Вас чуваць невялікі акцэнт. 0
U --s--h-va--’-ne-y-lіkі-ak-s---. U V__ c_______ n________ a_______ U V-s c-u-a-s- n-v-a-і-і a-t-e-t- --------------------------------- U Vas chuvats’ nevyalіkі aktsent.
Tunnistaa mistä tulette. Мож-- п-знац-, ад-уль-Вы---ы-хал-. М____ п_______ а_____ В_ п________ М-ж-а п-з-а-ь- а-к-л- В- п-ы-х-л-. ---------------------------------- Можна пазнаць, адкуль Вы прыехалі. 0
Mo--n--p-z-a-s’---dk--’ -y p-yekh--і. M_____ p________ a_____ V_ p_________ M-z-n- p-z-a-s-, a-k-l- V- p-y-k-a-і- ------------------------------------- Mozhna paznats’, adkul’ Vy pryekhalі.
Mikä on teidän äidinkielenne? Я-------а--о--ая м--а? Я___ В___ р_____ м____ Я-а- В-ш- р-д-а- м-в-? ---------------------- Якая Ваша родная мова? 0
Yakaya-Vash--rod-ay--mov-? Y_____ V____ r______ m____ Y-k-y- V-s-a r-d-a-a m-v-? -------------------------- Yakaya Vasha rodnaya mova?
Käyttekö kielikurssia? Вы ---хо--іц--мо-ны---ур-ы? В_ п_________ м_____ к_____ В- п-а-о-з-ц- м-ў-ы- к-р-ы- --------------------------- Вы праходзіце моўныя курсы? 0
Vy ------dz-tse m-u-y-a-ku---? V_ p___________ m______ k_____ V- p-a-h-d-і-s- m-u-y-a k-r-y- ------------------------------ Vy prakhodzіtse mounyya kursy?
Mitä oppikirjaa käytätte? З які- п-дручнік-- В- п--ц-е-е? З я___ п__________ В_ п________ З я-і- п-д-у-н-к-м В- п-а-у-ц-? ------------------------------- З якім падручнікам Вы працуеце? 0
Z-y-------druc-n---- V--p-at--e--e? Z y____ p___________ V_ p__________ Z y-k-m p-d-u-h-і-a- V- p-a-s-e-s-? ----------------------------------- Z yakіm padruchnіkam Vy pratsuetse?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ц-п---я не -аг- --га---ь---к -- на-ы-ае--а. Ц____ я н_ м___ ў________ я_ ё_ н__________ Ц-п-р я н- м-г- ў-г-д-ц-, я- ё- н-з-в-е-ц-. ------------------------------------------- Цяпер я не магу ўзгадаць, як ён называецца. 0
Tsyap-- -a -e ma-u-uz--dats’- -a--yon-na--v---s-s-. T______ y_ n_ m___ u_________ y__ y__ n____________ T-y-p-r y- n- m-g- u-g-d-t-’- y-k y-n n-z-v-e-s-s-. --------------------------------------------------- Tsyaper ya ne magu uzgadats’, yak yon nazyvaetstsa.
Minulle ei tule nimi mieleen. Я-не--а----з--д-ць на--у-п-д--ч-і--. Я н_ м___ ў_______ н____ п__________ Я н- м-г- ў-г-д-ц- н-з-у п-д-у-н-к-. ------------------------------------ Я не магу ўзгадаць назву падручніка. 0
Ya--e-magu---gad-ts- nazv----d-uc--іka. Y_ n_ m___ u________ n____ p___________ Y- n- m-g- u-g-d-t-’ n-z-u p-d-u-h-і-a- --------------------------------------- Ya ne magu uzgadats’ nazvu padruchnіka.
Olen unohtanut sen. Я-я- з--ыў. Я я_ з_____ Я я- з-б-ў- ----------- Я яе забыў. 0
Ya-yaye --by-. Y_ y___ z_____ Y- y-y- z-b-u- -------------- Ya yaye zabyu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!