Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   bg Изучаване на чужди езици

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [двайсет и три]

23 [dvayset i tri]

Изучаване на чужди езици

[Izuchavane na chuzhdi yezitsi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Къде -т---ч-ли---п-н--и? К--- с-- у---- и-------- К-д- с-е у-и-и и-п-н-к-? ------------------------ Къде сте учили испански? 0
K-de-s-e u-h-l- -sp-n---? K--- s-- u----- i-------- K-d- s-e u-h-l- i-p-n-k-? ------------------------- Kyde ste uchili ispanski?
Osaatteko myös portugalia? М-же-е -и--а --в-рите и--о-т--а-с--? М----- л- д- г------- и п----------- М-ж-т- л- д- г-в-р-т- и п-р-у-а-с-и- ------------------------------------ Можете ли да говорите и португалски? 0
Mo---t------a-g-v-r--e-i ----u---ski? M------ l- d- g------- i p----------- M-z-e-e l- d- g-v-r-t- i p-r-u-a-s-i- ------------------------------------- Mozhete li da govorite i portugalski?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Да, -ов--- ---ал-- и-а--а-с--. Д-- г----- и м---- и---------- Д-, г-в-р- и м-л-о и-а-и-н-к-. ------------------------------ Да, говоря и малко италиански. 0
D-- go--ry--- m---o it--i--sk-. D-- g------ i m---- i---------- D-, g-v-r-a i m-l-o i-a-i-n-k-. ------------------------------- Da, govorya i malko italianski.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. М-сл-- че --в-р----м----------. М----- ч- г------- м---- д----- М-с-я- ч- г-в-р-т- м-о-о д-б-е- ------------------------------- Мисля, че говорите много добре. 0
Mislya--------v-rite m-og- ---re. M------ c-- g------- m---- d----- M-s-y-, c-e g-v-r-t- m-o-o d-b-e- --------------------------------- Mislya, che govorite mnogo dobre.
Kielet ovat aika samankaltaisia. Е---ите-с--доста -лизк-. Е------ с- д---- б------ Е-и-и-е с- д-с-а б-и-к-. ------------------------ Езиците са доста близки. 0
E-----t- ---dost----i---. E------- s- d---- b------ E-i-s-t- s- d-s-a b-i-k-. ------------------------- Ezitsite sa dosta blizki.
Minä ymmärrän niitä hyvin. Аз -ога--- -и р---и-а---о---. А- м--- д- г- р------- д----- А- м-г- д- г- р-з-и-а- д-б-е- ----------------------------- Аз мога да ги разбирам добре. 0
A---o-a--a-g--r-zb-r-m-do---. A- m--- d- g- r------- d----- A- m-g- d- g- r-z-i-a- d-b-e- ----------------------------- Az moga da gi razbiram dobre.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Но-г--оре-ето------ан-т--с--тру-н-. Н- г--------- и п------- с- т------ Н- г-в-р-н-т- и п-с-н-т- с- т-у-н-. ----------------------------------- Но говоренето и писането са трудни. 0
No go-orenet--i-----n----s----udni. N- g--------- i p------- s- t------ N- g-v-r-n-t- i p-s-n-t- s- t-u-n-. ----------------------------------- No govoreneto i pisaneto sa trudni.
Minä teen vielä monta virhettä. Все --е пра---м--го---е-ки. В-- о-- п---- м---- г------ В-е о-е п-а-я м-о-о г-е-к-. --------------------------- Все още правя много грешки. 0
V-e-o---h- p---ya mnog- ----hk-. V-- o----- p----- m---- g------- V-e o-h-h- p-a-y- m-o-o g-e-h-i- -------------------------------- Vse oshche pravya mnogo greshki.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Мол-,-----авя-те--- ви--ги. М---- п--------- м- в------ М-л-, п-п-а-я-т- м- в-н-г-. --------------------------- Моля, поправяйте ме винаги. 0
M----,-po-rav-ay-- -e-vi-ag-. M----- p---------- m- v------ M-l-a- p-p-a-y-y-e m- v-n-g-. ----------------------------- Molya, popravyayte me vinagi.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. П-о-зн-шени--- В------о-о -обр-. П------------- В- е м---- д----- П-о-з-о-е-и-т- В- е м-о-о д-б-о- -------------------------------- Произношението Ви е много добро. 0
P---z--sh-n--to Vi ye mn-go------. P-------------- V- y- m---- d----- P-o-z-o-h-n-e-o V- y- m-o-o d-b-o- ---------------------------------- Proiznoshenieto Vi ye mnogo dobro.
Teillä on pieni aksentti. И--те------акц-н-. И---- с--- а------ И-а-е с-а- а-ц-н-. ------------------ Имате слаб акцент. 0
Imat--sla---k-s-n-. I---- s--- a------- I-a-e s-a- a-t-e-t- ------------------- Imate slab aktsent.
Tunnistaa mistä tulette. Ра-б-ра-се от-ъ-е-сте. Р------ с- о----- с--- Р-з-и-а с- о-к-д- с-е- ---------------------- Разбира се откъде сте. 0
R-zbira-s----k-d-----. R------ s- o----- s--- R-z-i-a s- o-k-d- s-e- ---------------------- Razbira se otkyde ste.
Mikä on teidän äidinkielenne? Ка-ъв-- -а-чиният--- е---? К---- е м-------- В- е---- К-к-в е м-й-и-и-т В- е-и-? -------------------------- Какъв е майчиният Ви език? 0
Kaky--ye ma-c-in-ya---- --z-k? K---- y- m---------- V- y----- K-k-v y- m-y-h-n-y-t V- y-z-k- ------------------------------ Kakyv ye maychiniyat Vi yezik?
Käyttekö kielikurssia? Посеща-а-е ли----к---к--с? П--------- л- е----- к---- П-с-щ-в-т- л- е-и-о- к-р-? -------------------------- Посещавате ли езиков курс? 0
P-s--hch-v-t- -- -e--k-v -u--? P------------ l- y------ k---- P-s-s-c-a-a-e l- y-z-k-v k-r-? ------------------------------ Poseshchavate li yezikov kurs?
Mitä oppikirjaa käytätte? Ко- у-е-ник--з-о-з-ате? К-- у------ и---------- К-й у-е-н-к и-п-л-в-т-? ----------------------- Кой учебник използвате? 0
Ko--uchebn---i-p-lz----? K-- u------- i---------- K-y u-h-b-i- i-p-l-v-t-? ------------------------ Koy uchebnik izpolzvate?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. В -омент-------а- -а- -е-к--ва. В м------ н- з--- к-- с- к----- В м-м-н-а н- з-а- к-к с- к-з-а- ------------------------------- В момента не зная как се казва. 0
V----e-ta-n- zna-a -a- ----az-a. V m------ n- z---- k-- s- k----- V m-m-n-a n- z-a-a k-k s- k-z-a- -------------------------------- V momenta ne znaya kak se kazva.
Minulle ei tule nimi mieleen. Не се--ещам -- за-ла-ието. Н- с- с---- з- з---------- Н- с- с-щ-м з- з-г-а-и-т-. -------------------------- Не се сещам за заглавието. 0
N--s- ---hc--- -a--a-l--ie-o. N- s- s------- z- z---------- N- s- s-s-c-a- z- z-g-a-i-t-. ----------------------------- Ne se seshcham za zaglavieto.
Olen unohtanut sen. Заб--ви- го. З------- г-- З-б-а-и- г-. ------------ Забравих го. 0
Za--avikh go. Z-------- g-- Z-b-a-i-h g-. ------------- Zabravikh go.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!