Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   el Μαθαίνω ξένες γλώσσες

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [είκοσι τρία]

23 [eíkosi tría]

Μαθαίνω ξένες γλώσσες

[Mathaínō xénes glṓsses]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kreikka Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Πού ---α-------ν-κά; Π-- μ----- ι-------- Π-ύ μ-θ-τ- ι-π-ν-κ-; -------------------- Πού μάθατε ισπανικά; 0
Poú--á-hate-i--a---á? P-- m------ i-------- P-ú m-t-a-e i-p-n-k-? --------------------- Poú máthate ispaniká?
Osaatteko myös portugalia? Ξέρε-- -αι --ρ-ογ--ικ-; Ξ----- κ-- π----------- Ξ-ρ-τ- κ-ι π-ρ-ο-α-ι-ά- ----------------------- Ξέρετε και πορτογαλικά; 0
Xére-e k-- po--og---k-? X----- k-- p----------- X-r-t- k-i p-r-o-a-i-á- ----------------------- Xérete kai portogaliká?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ναι,-κα------ ----ης -αι --γα-ι-αλικ-. Ν--- κ-- ξ--- ε----- κ-- λ--- ι------- Ν-ι- κ-ι ξ-ρ- ε-ί-η- κ-ι λ-γ- ι-α-ι-ά- -------------------------------------- Ναι, και ξέρω επίσης και λίγα ιταλικά. 0
Nai---ai -ér--ep-s-s---i----a ital---. N--- k-- x--- e----- k-- l--- i------- N-i- k-i x-r- e-í-ē- k-i l-g- i-a-i-á- -------------------------------------- Nai, kai xérō epísēs kai líga italiká.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Θεωρώ---ς μι---- π-λύ-κα--. Θ---- π-- μ----- π--- κ---- Θ-ω-ώ π-ς μ-λ-τ- π-λ- κ-λ-. --------------------------- Θεωρώ πως μιλάτε πολύ καλά. 0
T----ṓ -ōs mil--- p-l---alá. T----- p-- m----- p--- k---- T-e-r- p-s m-l-t- p-l- k-l-. ---------------------------- Theōrṓ pōs miláte polý kalá.
Kielet ovat aika samankaltaisia. Ο--γ--------οιά-ουν α--ετά -εταξ---ου-. Ο- γ------ μ------- α----- μ----- τ---- Ο- γ-ώ-σ-ς μ-ι-ζ-υ- α-κ-τ- μ-τ-ξ- τ-υ-. --------------------------------------- Οι γλώσσες μοιάζουν αρκετά μεταξύ τους. 0
O--gl---es -----oun-a---tá ---a-ý -o--. O- g------ m------- a----- m----- t---- O- g-ṓ-s-s m-i-z-u- a-k-t- m-t-x- t-u-. --------------------------------------- Oi glṓsses moiázoun arketá metaxý tous.
Minä ymmärrän niitä hyvin. Κατ-λ-β---ω -α-ά-α--ές -ι- -----ες. Κ---------- κ--- α---- τ-- γ------- Κ-τ-λ-β-ί-ω κ-λ- α-τ-ς τ-ς γ-ώ-σ-ς- ----------------------------------- Καταλαβαίνω καλά αυτές τις γλώσσες. 0
K--ala-a-n- kal---u-é---is g-ṓ--es. K---------- k--- a---- t-- g------- K-t-l-b-í-ō k-l- a-t-s t-s g-ṓ-s-s- ----------------------------------- Katalabaínō kalá autés tis glṓsses.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Το--α--ι-άς και-να--ράφ-ις-εί-α- -μως-δύ-κο--. Τ- ν- μ---- κ-- ν- γ------ ε---- ό--- δ------- Τ- ν- μ-λ-ς κ-ι ν- γ-ά-ε-ς ε-ν-ι ό-ω- δ-σ-ο-ο- ---------------------------------------------- Το να μιλάς και να γράφεις είναι όμως δύσκολο. 0
To--- -ilás -a--na---ápheis-e--ai ---s -ý-k-lo. T- n- m---- k-- n- g------- e---- ó--- d------- T- n- m-l-s k-i n- g-á-h-i- e-n-i ó-ō- d-s-o-o- ----------------------------------------------- To na milás kai na grápheis eínai ómōs dýskolo.
Minä teen vielä monta virhettä. Κ-ν- α--μα--ολ----άθ-. Κ--- α---- π---- λ---- Κ-ν- α-ό-α π-λ-ά λ-θ-. ---------------------- Κάνω ακόμα πολλά λάθη. 0
K----ak-m- -ol-- -át--. K--- a---- p---- l----- K-n- a-ó-a p-l-á l-t-ē- ----------------------- Kánō akóma pollá láthē.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Σ---π-ρ-κ--ώ -α-με--ι-ρ--νε-ε-π-ν--. Σ-- π------- ν- μ- δ--------- π----- Σ-ς π-ρ-κ-λ- ν- μ- δ-ο-θ-ν-τ- π-ν-α- ------------------------------------ Σας παρακαλώ να με διορθώνετε πάντα. 0
Sas --ra-al- na--- dio-t--n-te-pán--. S-- p------- n- m- d---------- p----- S-s p-r-k-l- n- m- d-o-t-ṓ-e-e p-n-a- ------------------------------------- Sas parakalṓ na me diorthṓnete pánta.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Η----ρ-----α------- α-κ----καλή. Η ά------ σ-- ε---- α----- κ---- Η ά-θ-ω-ή σ-ς ε-ν-ι α-κ-τ- κ-λ-. -------------------------------- Η άρθρωσή σας είναι αρκετά καλή. 0
Ē ár-h-ōsḗ-------na- -------k-l-. Ē á------- s-- e---- a----- k---- Ē á-t-r-s- s-s e-n-i a-k-t- k-l-. --------------------------------- Ē árthrōsḗ sas eínai arketá kalḗ.
Teillä on pieni aksentti. Έ-ε-- ----μι-ρ--πρ--ο-ά. Έ---- μ-- μ---- π------- Έ-ε-ε μ-α μ-κ-ή π-ο-ο-ά- ------------------------ Έχετε μία μικρή προφορά. 0
Éc-e----ía -i--- pro-horá. É----- m-- m---- p-------- É-h-t- m-a m-k-ḗ p-o-h-r-. -------------------------- Échete mía mikrḗ prophorá.
Tunnistaa mistä tulette. Μπ---ί ---κ-τα--β---κ--ε-ς-α-ό π-ύ-είσ--. Μ----- ν- κ-------- κ----- α-- π-- ε----- Μ-ο-ε- ν- κ-τ-λ-β-ι κ-ν-ί- α-ό π-ύ ε-σ-ε- ----------------------------------------- Μπορεί να καταλάβει κανείς από πού είστε. 0
M-o--- n----tal--e--k-ne-s--p- -oú ---te. M----- n- k-------- k----- a-- p-- e----- M-o-e- n- k-t-l-b-i k-n-í- a-ó p-ú e-s-e- ----------------------------------------- Mporeí na katalábei kaneís apó poú eíste.
Mikä on teidän äidinkielenne? Πο-α--ίναι-- -ητ--κή--ας-γ--σ--; Π--- ε---- η μ------ σ-- γ------ Π-ι- ε-ν-ι η μ-τ-ι-ή σ-ς γ-ώ-σ-; -------------------------------- Ποια είναι η μητρική σας γλώσσα; 0
P-ia--í--i-ē-----i-- sa- --ṓs-a? P--- e---- ē m------ s-- g------ P-i- e-n-i ē m-t-i-ḗ s-s g-ṓ-s-? -------------------------------- Poia eínai ē mētrikḗ sas glṓssa?
Käyttekö kielikurssia? Παρ----ο--εί-ε--α-ήμ--- --νω- γλ-σ-ώ-; Π------------- μ------- ξ---- γ------- Π-ρ-κ-λ-υ-ε-τ- μ-θ-μ-τ- ξ-ν-ν γ-ω-σ-ν- -------------------------------------- Παρακολουθείτε μαθήματα ξένων γλωσσών; 0
P--------theíte-mat---at- ---ōn glō---n? P-------------- m-------- x---- g------- P-r-k-l-u-h-í-e m-t-ḗ-a-a x-n-n g-ō-s-n- ---------------------------------------- Parakoloutheíte mathḗmata xénōn glōssṓn?
Mitä oppikirjaa käytätte? Ποι- βιβ-ί--χρη---ο-οιείτε; Π--- β----- χ-------------- Π-ι- β-β-ί- χ-η-ι-ο-ο-ε-τ-; --------------------------- Ποιο βιβλίο χρησιμοποιείτε; 0
Poio --b-ío c---s-m--oi---e? P--- b----- c--------------- P-i- b-b-í- c-r-s-m-p-i-í-e- ---------------------------- Poio biblío chrēsimopoieíte?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Α----τ- -----ή --ν---ρ--π---λ-γ-τ--. Α--- τ- σ----- δ-- ξ--- π-- λ------- Α-τ- τ- σ-ι-μ- δ-ν ξ-ρ- π-ς λ-γ-τ-ι- ------------------------------------ Αυτή τη στιγμή δεν ξέρω πώς λέγεται. 0
Au-ḗ -ē-s-ig---den --r- p-s -égetai. A--- t- s----- d-- x--- p-- l------- A-t- t- s-i-m- d-n x-r- p-s l-g-t-i- ------------------------------------ Autḗ tē stigmḗ den xérō pṓs légetai.
Minulle ei tule nimi mieleen. Δε---πο---ν--θυ--θ- --ν -ί---. Δ-- μ---- ν- θ----- τ-- τ----- Δ-ν μ-ο-ώ ν- θ-μ-θ- τ-ν τ-τ-ο- ------------------------------ Δεν μπορώ να θυμηθώ τον τίτλο. 0
Den----r--na---ymēth- --- t-t--. D-- m---- n- t------- t-- t----- D-n m-o-ṓ n- t-y-ē-h- t-n t-t-o- -------------------------------- Den mporṓ na thymēthṓ ton títlo.
Olen unohtanut sen. Το---χω -εχάσ--. Τ-- έ-- ξ------- Τ-ν έ-ω ξ-χ-σ-ι- ---------------- Τον έχω ξεχάσει. 0
Ton -c---x-c--sei. T-- é--- x-------- T-n é-h- x-c-á-e-. ------------------ Ton échō xechásei.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!