Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   et Võõrkeelte õppimine

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [kakskümmend kolm]

Võõrkeelte õppimine

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Ku- t- h-------- k---- õ-------? Kus te hispaania keelt õppisite? 0
Osaatteko myös portugalia? Os---- t- k- p-------- k----? Oskate te ka portugali keelt? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ja-- j- m- o---- k- v---- i------ k----. Jah, ja ma oskan ka veidi itaalia keelt. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ma a----- e- t- r------ v--- h----. Ma arvan, et te räägite väga hästi. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Ne-- k----- o- ä-------- s-------. Need keeled on äärmiselt sarnased. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ma s--- t---- h---- a--. Ma saan teist hästi aru. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ku-- r------ j- k-------- o- r----. Kuid rääkida ja kirjutada on raske. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Ma t--- v--- p---- v---. Ma teen veel palju vigu. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Pa--- p-------- m--- a----. Palun parandage mind alati. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Te-- h------ o- p---- h--. Teie hääldus on päris hea. 0
Teillä on pieni aksentti. Te-- o- v---- a------. Teil on väike aktsent. 0
Tunnistaa mistä tulette. Te-- p--------- s--- a--. Teie päritolust saab aru. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Mi- o- t--- e------? Mis on teie emakeel? 0
Käyttekö kielikurssia? Kä--- t- k------------? Käite te keelekursusel? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Mi----- õ------------ t- k-------? Millist õppematerjali te kasutate? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ma e- t-- h------ k----- s--- n----------. Ma ei tea hetkel, kuidas seda nimetatakse. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Mu- e- t--- s-- n--- m-----. Mul ei tule see nimi meelde. 0
Olen unohtanut sen. Ma u-------- s----. Ma unustasin selle. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!