Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   hu Idegen nyelveket tanulni

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [huszonhárom]

Idegen nyelveket tanulni

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? H-l t--u------sp--yolu-? H-- t----- ö- s--------- H-l t-n-l- ö- s-a-y-l-l- ------------------------ Hol tanult ön spanyolul? 0
Osaatteko myös portugalia? Portu-ál----- -ud? P--------- i- t--- P-r-u-á-u- i- t-d- ------------------ Portugálul is tud? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ig-n- é- --as-ul----tudo- val-m-t. I---- é- o------ i- t---- v------- I-e-, é- o-a-z-l i- t-d-k v-l-m-t- ---------------------------------- Igen, és olaszul is tudok valamit. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ú-- -él--, ö--n-gy-- -ól---s-é-. Ú-- v----- ö- n----- j-- b------ Ú-y v-l-m- ö- n-g-o- j-l b-s-é-. -------------------------------- Úgy vélem, ön nagyon jól beszél. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. A--y---e- m---e-e-ős-n-ha--nlóa-. A n------ m----------- h--------- A n-e-v-k m-g-e-e-ő-e- h-s-n-ó-k- --------------------------------- A nyelvek meglehetősen hasonlóak. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Jó- meg-----m érten--ö-t. J-- m-- t---- é----- ö--- J-l m-g t-d-m é-t-n- ö-t- ------------------------- Jól meg tudom érteni önt. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. De---s-élni-é- --n----hé-. D- b------- é- í--- n----- D- b-s-é-n- é- í-n- n-h-z- -------------------------- De beszélni és írni nehéz. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Mé--s---t---b--om. M-- s---- h------- M-g s-k-t h-b-z-m- ------------------ Még sokat hibázom. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. K--em-m-nd-- jav-tso---i---g-m. K---- m----- j------- k- e----- K-r-m m-n-i- j-v-t-o- k- e-g-m- ------------------------------- Kérem mindig javítson ki engem. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. A-k--jté-e-e--szen--ó. A k------- e------ j-- A k-e-t-s- e-é-z-n j-. ---------------------- A kiejtése egészen jó. 0
Teillä on pieni aksentti. Eg- --s ak-e--u-- van. E-- k-- a-------- v--- E-y k-s a-c-n-u-a v-n- ---------------------- Egy kis akcentusa van. 0
Tunnistaa mistä tulette. F----me--et-- --gy --n-----z--m--i-. F------------ h--- h----- s--------- F-l-s-e-h-t-, h-g- h-n-a- s-á-m-z-k- ------------------------------------ Felismerhető, hogy honnan származik. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? M- a---nyan-elv-? M- a- a---------- M- a- a-y-n-e-v-? ----------------- Mi az anyanyelve? 0
Käyttekö kielikurssia? Ny-lv-a-f-ly-mr- -á-? N--------------- j--- N-e-v-a-f-l-a-r- j-r- --------------------- Nyelvtanfolyamra jár? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Mi---n-ta-k--y-et h-s--ál? M----- t--------- h------- M-l-e- t-n-ö-y-e- h-s-n-l- -------------------------- Milyen tankönyvet használ? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. P-ll-natn-i-----e---udom,-ho-y-----á-. P------------- n-- t----- h--- h------ P-l-a-a-n-i-a- n-m t-d-m- h-g- h-v-á-. -------------------------------------- Pillanatnyilag nem tudom, hogy hívják. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. N-- -ut--sze-be - --m-. N-- j-- e------ a c---- N-m j-t e-z-m-e a c-m-. ----------------------- Nem jut eszembe a címe. 0
Olen unohtanut sen. E-f-l--tet-em. E------------- E-f-l-j-e-t-m- -------------- Elfelejtettem. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!