Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   ku Learning foreign languages

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [bîst û sê]

Learning foreign languages

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? H---S-an- ---ku --r---n? H-- S---- l- k- f-- b--- H-n S-a-î l- k- f-r b-n- ------------------------ Hûn Spanî li ku fêr bûn? 0
Osaatteko myös portugalia? Hûn-P-r--kîz--d-za-in? H-- P-------- d------- H-n P-r-e-î-î d-z-n-n- ---------------------- Hûn Portekîzî dizanin? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Be-----içekê-jî ît-l--n---iz--i-. B---- p----- j- î------- d------- B-l-, p-ç-k- j- î-a-y-n- d-z-n-m- --------------------------------- Belê, piçekê jî îtalyanî dizanim. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Bi --n tu--i---------ax-v-. B- m-- t- p-- x--- d------- B- m-n t- p-r x-e- d-a-i-î- --------------------------- Bi min tu pir xweş diaxivî. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Zi-a- ---ekî---şibin h--ûd-. Z---- g----- d------ h------ Z-m-n g-l-k- d-ş-b-n h-v-d-. ---------------------------- Ziman gelekî dişibin hevûdu. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. E---a---b-- feh------m. E- w--- b-- f--- d----- E- w-n- b-ş f-h- d-k-m- ----------------------- Ez wana baş fehm dikim. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Lê--lê --end-n------î-a---- -i--ar-e. L----- x------ û n--------- d----- e- L-b-l- x-e-d-n û n-v-s-n-i- d-j-a- e- ------------------------------------- Lêbelê xwendin û nivîsandin dijwar e. 0
Minä teen vielä monta virhettä. N-ha-ge--k şaş-y-- min -ê-ib--. N--- g---- ş------ m-- ç------- N-h- g-l-k ş-ş-y-n m-n ç-d-b-n- ------------------------------- Niha gelek şaşiyên min çêdibin. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. J----re-- --e r- ş---y-- m-n he-t-m--er-rast-biki-. J- k----- x-- r- ş------ m-- h----- s------- b----- J- k-r-m- x-e r- ş-ş-y-n m-n h-r-i- s-r-r-s- b-k-n- --------------------------------------------------- Ji kerema xwe re şaşiyên min hertim sererast bikin. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. B-l--k-r--a-w----- -aş -. B---------- w- p-- b-- e- B-l-v-i-i-a w- p-r b-ş e- ------------------------- Bilêvkirina we pir baş e. 0
Teillä on pieni aksentti. D-voke---w------i-i- h---. D------- w- y- s---- h---- D-v-k-k- w- y- s-v-k h-y-. -------------------------- Devokeke we ye sivik heye. 0
Tunnistaa mistä tulette. M-r-v tê---ihîj--hûn--i-kû--a-ine. M---- t--------- h-- j- k- h------ M-r-v t-d-g-h-j- h-n j- k- h-t-n-. ---------------------------------- Mirov têdigihîje hûn ji kû hatine. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Zima-ê we-yê-zi-m-k--çi---? Z----- w- y- z------ ç- y-- Z-m-n- w- y- z-k-a-î ç- y-? --------------------------- Zimanê we yê zikmakî çi ye? 0
Käyttekö kielikurssia? H-- --ç-n ----a -i---? H-- d---- k---- z----- H-n d-ç-n k-r-a z-m-n- ---------------------- Hûn diçin kursa zimên? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Hû---î--n--ir-û-ê--i-k---tî---? H-- k---- p------ b- k-- t----- H-n k-j-n p-r-û-ê b- k-r t-n-n- ------------------------------- Hûn kîjan pirtûkê bi kar tînin? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. E- -e-gavê navê--ê-----n--. E- v- g--- n--- v- n------- E- v- g-v- n-v- v- n-z-n-m- --------------------------- Ez ve gavê navê vê nizanim. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Vê-------er-n---nayê -îr- min. V- g--- s------ n--- b--- m--- V- g-v- s-r-n-v n-y- b-r- m-n- ------------------------------ Vê gavê serenav nayê bîra min. 0
Olen unohtanut sen. Min------r k-r. M-- j- b-- k--- M-n j- b-r k-r- --------------- Min ji bîr kir. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!