Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   nl Vreemde talen leren

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [drieëntwintig]

Vreemde talen leren

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Wa-- h---- u S----- g------? Waar heeft u Spaans geleerd? 0
Osaatteko myös portugalia? Ku-- u o-- P-------- s------? Kunt u ook Portugees spreken? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ja- e- i- k-- o-- w-- I--------. Ja, en ik kan ook wat Italiaans. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. Ik v--- d-- u z--- g--- s------. Ik vind dat u zeer goed spreekt. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. De t---- l----- o- e-----. De talen lijken op elkaar. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ik k-- z- g--- v-------. Ik kan ze goed verstaan. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. Ma-- s------ e- s-------- i- m-------. Maar spreken en schrijven is moeilijk. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Ik m--- n-- v--- f-----. Ik maak nog veel fouten. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. Wi-- u m-- a---------- c---------? Wilt u mij alstublieft corrigeren? 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Uw a----- i- o-- z--- g---. Uw accent is ook zeer goed. 0
Teillä on pieni aksentti. U h---- e-- l---- a-----. U heeft een licht accent. 0
Tunnistaa mistä tulette. Me- h---- w--- u v------ k---. Men hoort waar u vandaan komt. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Wa- i- u- m---------? Wat is uw moedertaal? 0
Käyttekö kielikurssia? Be-- u e-- t--------- a-- h-- v-----? Bent u een taalcursus aan het volgen? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? We-- l----------- g------- u? Welk lesmateriaal gebruikt u? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ik w--- z- d----- n--- h-- h-- h---. Ik weet zo direct niet hoe het heet. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. De t---- s----- m- n--- t- b-----. De titel schiet me niet te binnen. 0
Olen unohtanut sen. Ik b-- h-- v-------. Ik ben het vergeten. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!