Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   no Å lære fremmedspråk

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [tjuetre]

Å lære fremmedspråk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Hvor---r d---ært--pa---? H--- h-- d- l--- s------ H-o- h-r d- l-r- s-a-s-? ------------------------ Hvor har du lært spansk? 0
Osaatteko myös portugalia? S-ak-e- d--port-gisisk-også? S------ d- p---------- o---- S-a-k-r d- p-r-u-i-i-k o-s-? ---------------------------- Snakker du portugisisk også? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. J-- og--eg k-- litt---a-ie--k --s-. J-- o- j-- k-- l--- i-------- o---- J-, o- j-g k-n l-t- i-a-i-n-k o-s-. ----------------------------------- Ja, og jeg kan litt italiensk også. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. J-g --n-s ---sna--er----d-g bra. J-- s---- d- s------ v----- b--- J-g s-n-s d- s-a-k-r v-l-i- b-a- -------------------------------- Jeg synes du snakker veldig bra. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. S----en- -igne- ---h--ra-d-e. S------- l----- p- h--------- S-r-k-n- l-g-e- p- h-e-a-d-e- ----------------------------- Språkene ligner på hverandre. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Je- ka---o-- f------dem. J-- k-- g--- f----- d--- J-g k-n g-d- f-r-t- d-m- ------------------------ Jeg kan godt forstå dem. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. M-n-- sn-kke-og ---i-e-e- -an-ke-ig. M-- å s----- o- s----- e- v--------- M-n å s-a-k- o- s-r-v- e- v-n-k-l-g- ------------------------------------ Men å snakke og skrive er vanskelig. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Je- g--r----g--feil. J-- g--- m---- f---- J-g g-ø- m-n-e f-i-. -------------------- Jeg gjør mange feil. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. D- -å---ltid--orr----e -e-,---k-. D- m- a----- k-------- m--- t---- D- m- a-l-i- k-r-i-e-e m-g- t-k-. --------------------------------- Du må alltid korrigere meg, takk. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. U--al-n --- e--ve--ig --a. U------ d-- e- v----- b--- U-t-l-n d-n e- v-l-i- b-a- -------------------------- Uttalen din er veldig bra. 0
Teillä on pieni aksentti. Du har--n l-----a--e-t. D- h-- e- l---- a------ D- h-r e- l-t-n a-s-n-. ----------------------- Du har en liten aksent. 0
Tunnistaa mistä tulette. M-n-k-----r- ---- -u---m-er ---. M-- k-- h--- h--- d- k----- f--- M-n k-n h-r- h-o- d- k-m-e- f-a- -------------------------------- Man kan høre hvor du kommer fra. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Hv- -r -or---l-t d---? H-- e- m-------- d---- H-a e- m-r-m-l-t d-t-? ---------------------- Hva er morsmålet ditt? 0
Käyttekö kielikurssia? Går d- -å--p--kk-r-? G-- d- p- s--------- G-r d- p- s-r-k-u-s- -------------------- Går du på språkkurs? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? H-i--e- l-re----b--ke- -u? H------ l------ b----- d-- H-i-k-n l-r-b-k b-u-e- d-? -------------------------- Hvilken lærebok bruker du? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. J-- kommer -kk--på -va-de--h---r---k--a---å. J-- k----- i--- p- h-- d-- h---- a------ n-- J-g k-m-e- i-k- p- h-a d-n h-t-r a-k-r-t n-. -------------------------------------------- Jeg kommer ikke på hva den heter akkurat nå. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Jeg----k-r--k-e----t---n. J-- h----- i--- t-------- J-g h-s-e- i-k- t-t-e-e-. ------------------------- Jeg husker ikke tittelen. 0
Olen unohtanut sen. De- --r---- --em-. D-- h-- j-- g----- D-t h-r j-g g-e-t- ------------------ Det har jeg glemt. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!