Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   ro Învăţarea limbilor străine

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [douăzeci şi trei]

Învăţarea limbilor străine

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? U--- --i---v-ţ-t--p------? U--- a-- î------ s-------- U-d- a-i î-v-ţ-t s-a-i-l-? -------------------------- Unde aţi învăţat spaniola? 0
Osaatteko myös portugalia? Şti-i -i-por-u-heza? Ş---- ş- p---------- Ş-i-i ş- p-r-u-h-z-? -------------------- Ştiţi şi portugheza? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. D-, -i---iu ş---e-- --al-a--. D-- ş- ş--- ş- c--- i-------- D-, ş- ş-i- ş- c-v- i-a-i-n-. ----------------------------- Da, şi ştiu şi ceva italiană. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. M---- par- c- v--biţ- fo-r-- ----. M- s- p--- c- v------ f----- b---- M- s- p-r- c- v-r-i-i f-a-t- b-n-. ---------------------------------- Mi se pare că vorbiţi foarte bine. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. L--b-l- ---t -oa-te-a--m--------. L------ s--- f----- a------------ L-m-i-e s-n- f-a-t- a-e-ă-ă-o-r-. --------------------------------- Limbile sunt foarte asemănătoare. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. L- p----n-e---e b--e. L- p-- î------- b---- L- p-t î-ţ-l-g- b-n-. --------------------- Le pot înţelege bine. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. D-- s- s------- ---vo-b-ş-i --t---oa--- g--u. D-- s- s---- ş- s- v------- e--- f----- g---- D-r s- s-r-i ş- s- v-r-e-t- e-t- f-a-t- g-e-. --------------------------------------------- Dar să scrii şi să vorbeşti este foarte greu. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Î--ă---i-fac-m-l-e-gr---l-. Î--- m-- f-- m---- g------- Î-c- m-i f-c m-l-e g-e-e-i- --------------------------- Încă mai fac multe greşeli. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. V- r---să-m----re----- î--o-d---n-. V- r-- s- m- c-------- î----------- V- r-g s- m- c-r-c-a-i î-t-t-e-u-a- ----------------------------------- Vă rog să mă corectaţi întotdeauna. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Pr----ţia dum-ea------ă -ste --a-te ----. P-------- d------------ e--- f----- b---- P-o-u-ţ-a d-m-e-v-a-t-ă e-t- f-a-t- b-n-. ----------------------------------------- Pronunţia dumneavoastră este foarte bună. 0
Teillä on pieni aksentti. A--ţ---n-------ce-t. A---- u- m-- a------ A-e-i u- m-c a-c-n-. -------------------- Aveţi un mic accent. 0
Tunnistaa mistä tulette. Se--u-o---e-de -----p-ove--ţi. S- c------- d- u--- p--------- S- c-n-a-t- d- u-d- p-o-e-i-i- ------------------------------ Se cunoaşte de unde proveniţi. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Ca------e-l-mb--d-mn-a---st-ă-m--ern-? C--- e--- l---- d------------ m------- C-r- e-t- l-m-a d-m-e-v-a-t-ă m-t-r-ă- -------------------------------------- Care este limba dumneavoastră maternă? 0
Käyttekö kielikurssia? F--e-i -n-c-------l--bi? F----- u- c--- d- l----- F-c-ţ- u- c-r- d- l-m-i- ------------------------ Faceţi un curs de limbi? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ce in----m--t -e--n-ăţar- -----z--i? C- i--------- d- î------- u--------- C- i-s-r-m-n- d- î-v-ţ-r- u-i-i-a-i- ------------------------------------ Ce instrument de învăţare utilizaţi? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Î- --est mo-en------ti----- se-nu-eş-e. Î- a---- m----- n- ş--- c-- s- n------- Î- a-e-t m-m-n- n- ş-i- c-m s- n-m-ş-e- --------------------------------------- În acest moment nu ştiu cum se numeşte. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Nu --i ---ntes--t--lul. N- î-- a------- t------ N- î-i a-i-t-s- t-t-u-. ----------------------- Nu îmi amintesc titlul. 0
Olen unohtanut sen. A-ta am u---t. A--- a- u----- A-t- a- u-t-t- -------------- Asta am uitat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!