Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   tr Dil öğrenmek

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [yirmi üç]

Dil öğrenmek

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? I-pany----’-- n------öğ---di-i-? I------------ n----- ö---------- I-p-n-o-c-’-ı n-r-d- ö-r-n-i-i-? -------------------------------- Ispanyolca’yı nerede öğrendiniz? 0
Osaatteko myös portugalia? Po-te---c---- --li-------u---? P--------- d- b------ m------- P-r-e-i-c- d- b-l-y-r m-s-n-z- ------------------------------ Portekizce de biliyor musunuz? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Ev--,-b--a-------a-yan-a -i-iy--u-. E---- b---- d- İ-------- b--------- E-e-, b-r-z d- İ-a-y-n-a b-l-y-r-m- ----------------------------------- Evet, biraz da İtalyanca biliyorum. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. B-nce-ço--gü----ko-uş-y--sunuz. B---- ç-- g---- k-------------- B-n-e ç-k g-z-l k-n-ş-y-r-u-u-. ------------------------------- Bence çok güzel konuşuyorsunuz. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. Dill-r-b-------- --du-ç- -en-i---. D----- b-------- o------ b-------- D-l-e- b-r-i-i-e o-d-k-a b-n-i-o-. ---------------------------------- Diller birbirine oldukça benziyor. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. Ben on--------l--ri anlam-------yi-an-----i-i---um. B-- o----- (------- a--------- i-- a--------------- B-n o-l-r- (-i-l-r- a-l-m-n-a- i-i a-l-y-b-l-y-r-m- --------------------------------------------------- Ben onları (dilleri anlamında) iyi anlayabiliyorum. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. A---kon--m-- -- -az--- zor-u-. A-- k------- v- y----- z------ A-a k-n-ş-a- v- y-z-a- z-r-u-. ------------------------------ Ama konuşmak ve yazmak zordur. 0
Minä teen vielä monta virhettä. H-nüz------a-----pıyo-u-. H---- ç-- h--- y--------- H-n-z ç-k h-t- y-p-y-r-m- ------------------------- Henüz çok hata yapıyorum. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. L-t--- -a--ı-l---mı--ai---dü--lt-niz. L----- y----------- d---- d---------- L-t-e- y-n-ı-l-r-m- d-i-a d-z-l-i-i-. ------------------------------------- Lütfen yanlışlarımı daima düzeltiniz. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. T--a-fu-u--- -----yi. T----------- ç-- i--- T-l-f-u-u-u- ç-k i-i- --------------------- Telaffuzunuz çok iyi. 0
Teillä on pieni aksentti. Ha--f -ir a-sanın-z --r. H---- b-- a-------- v--- H-f-f b-r a-s-n-n-z v-r- ------------------------ Hafif bir aksanınız var. 0
Tunnistaa mistä tulette. N--ede--g---iğiniz --erel- old---nuz- an-a-ıl--o-. N------ g--------- (------ o--------- a----------- N-r-d-n g-l-i-i-i- (-e-e-i o-d-ğ-n-z- a-l-ş-l-y-r- -------------------------------------------------- Nereden geldiğiniz (nereli olduğunuz) anlaşılıyor. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? An- dilin-- -edir? A-- d------ n----- A-a d-l-n-z n-d-r- ------------------ Ana diliniz nedir? 0
Käyttekö kielikurssia? Di--k-rs-na mı-g-----rs--u-? D-- k------ m- g------------ D-l k-r-u-a m- g-d-y-r-u-u-? ---------------------------- Dil kursuna mı gidiyorsunuz? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ha--i k--a-ı--u-l-nı-o-su--z? H---- k----- k--------------- H-n-i k-t-b- k-l-a-ı-o-s-n-z- ----------------------------- Hangi kitabı kullanıyorsunuz? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. Ad--ı-ş- a-d---ilmiy-rum. A---- ş- a--- b---------- A-ı-ı ş- a-d- b-l-i-o-u-. ------------------------- Adını şu anda bilmiyorum. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Ad- -u-------k-ım- g--m----. A-- ş- a--- a----- g-------- A-ı ş- a-d- a-l-m- g-l-i-o-. ---------------------------- Adı şu anda aklıma gelmiyor. 0
Olen unohtanut sen. U-u-t--. U------- U-u-t-m- -------- Unuttum. 0

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!