Lauseita

fi Kaupungissa   »   af In die stad

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vyf en twintig]

In die stad

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. E- -il n--d---s--si----e-gaa-. E- w-- n- d-- s----- t-- g---- E- w-l n- d-e s-a-i- t-e g-a-. ------------------------------ Ek wil na die stasie toe gaan. 0
Tahdon lentokentälle. Ek-w-l n- di- lug--we-to- g---. E- w-- n- d-- l------ t-- g---- E- w-l n- d-e l-g-a-e t-e g-a-. ------------------------------- Ek wil na die lughawe toe gaan. 0
Tahdon keskustaan. E--wil--- -i--m-dde-t-d--o--g-an. E- w-- n- d-- m-------- t-- g---- E- w-l n- d-e m-d-e-t-d t-e g-a-. --------------------------------- Ek wil na die middestad toe gaan. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? H-- k-m-e--b--d-e--ta---? H-- k-- e- b- d-- s------ H-e k-m e- b- d-e s-a-i-? ------------------------- Hoe kom ek by die stasie? 0
Miten pääsen lentokentälle? H-- kom-ek -- -i--l--ha-e? H-- k-- e- b- d-- l------- H-e k-m e- b- d-e l-g-a-e- -------------------------- Hoe kom ek by die lughawe? 0
Miten pääsen keskustaan? Ho- k-m-e--b--d---------ta-? H-- k-- e- b- d-- m--------- H-e k-m e- b- d-e m-d-e-t-d- ---------------------------- Hoe kom ek by die middestad? 0
Tarvitsen taksin. Ek ---k-’n-ta--. E- s--- ’- t---- E- s-e- ’- t-x-. ---------------- Ek soek ’n taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Ek---ek ’--s--d-kaart. E- s--- ’- s---------- E- s-e- ’- s-a-s-a-r-. ---------------------- Ek soek ’n stadskaart. 0
Tarvitsen hotellin. E- --ek -- h---l. E- s--- ’- h----- E- s-e- ’- h-t-l- ----------------- Ek soek ’n hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E- --l--r-ag -n m-t---hu-r. E- w-- g---- ’- m---- h---- E- w-l g-a-g ’- m-t-r h-u-. --------------------------- Ek wil graag ’n motor huur. 0
Tässä on luottokorttini. Hi----s--- --edie-k-art. H--- i- m- k------------ H-e- i- m- k-e-i-t-a-r-. ------------------------ Hier is my kredietkaart. 0
Tässä on ajokorttini. H-e---s -- --bew-s. H--- i- m- r------- H-e- i- m- r-b-w-s- ------------------- Hier is my rybewys. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Wat is--a-- ---s-en-i- d-e-s--d? W-- i- d--- t- s--- i- d-- s---- W-t i- d-a- t- s-e- i- d-e s-a-? -------------------------------- Wat is daar te sien in die stad? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. G-a---- d-e ou-st-d. G--- n- d-- o- s---- G-a- n- d-e o- s-a-. -------------------- Gaan na die ou stad. 0
Tehkää kiertoajelu. G--n op----s----toe-. G--- o- ’- s--------- G-a- o- ’- s-a-s-o-r- --------------------- Gaan op ’n stadstoer. 0
Menkää satamaan. Gaa- na -ie -a-e. G--- n- d-- h---- G-a- n- d-e h-w-. ----------------- Gaan na die hawe. 0
Tehkää satamakierros. G-an -p ----a-e-o--. G--- o- ’- h-------- G-a- o- ’- h-w-t-e-. -------------------- Gaan op ’n hawetoer. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Wa--er -nd-- -------w-ar----e-e--s-da---no-? W----- a---- b----------------- i- d--- n--- W-t-e- a-d-r b-s-e-s-a-r-i-h-d- i- d-a- n-g- -------------------------------------------- Watter ander besienswaardighede is daar nog? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!