Lauseita

fi Kaupungissa   »   am ከተማ ውስጥ

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [ሃያ አምስት]

25 [haya āmisiti]

ከተማ ውስጥ

[beketema wisit’i]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. ወደ --ር --ያ---ድ-እፈል---። ወ- ባ-- ጣ-- መ-- እ------ ወ- ባ-ር ጣ-ያ መ-ድ እ-ል-ለ-። ---------------------- ወደ ባቡር ጣቢያ መሄድ እፈልጋለው። 0
w--e -abu-i-t-abīy- -----i-i--l--a--w-. w--- b----- t------ m----- i----------- w-d- b-b-r- t-a-ī-a m-h-d- i-e-i-a-e-i- --------------------------------------- wede baburi t’abīya mehēdi ifeligalewi.
Tahdon lentokentälle. ወደ-አየር -ረፊ- --- እፈ-ጋ--። ወ- አ-- ማ--- መ-- እ------ ወ- አ-ር ማ-ፊ- መ-ድ እ-ል-ለ-። ----------------------- ወደ አየር ማረፊያ መሄድ እፈልጋለው። 0
we-e-āye-i mar--īya---h-d- if-l-g--ew-. w--- ā---- m------- m----- i----------- w-d- ā-e-i m-r-f-y- m-h-d- i-e-i-a-e-i- --------------------------------------- wede āyeri marefīya mehēdi ifeligalewi.
Tahdon keskustaan. ወ- -ሃል-----መ---እ--ጋለ-። ወ- መ-- ከ-- መ-- እ------ ወ- መ-ል ከ-ማ መ-ድ እ-ል-ለ-። ---------------------- ወደ መሃል ከተማ መሄድ እፈልጋለው። 0
we-e-meh-li-ke---- --hē-- if-l-ga-e--. w--- m----- k----- m----- i----------- w-d- m-h-l- k-t-m- m-h-d- i-e-i-a-e-i- -------------------------------------- wede mehali ketema mehēdi ifeligalewi.
Miten pääsen rautatieasemalle? ወ--ባቡ--ጣቢያ-እን-- እደ-ሳ--？ ወ- ባ-- ጣ-- እ--- እ------ ወ- ባ-ር ጣ-ያ እ-ዴ- እ-ር-ለ-？ ----------------------- ወደ ባቡር ጣቢያ እንዴት እደርሳለው？ 0
w-d- -ab-r--t’--īya-i---ē-i ----i-a-e-i？ w--- b----- t------ i------ i----------- w-d- b-b-r- t-a-ī-a i-i-ē-i i-e-i-a-e-i- ---------------------------------------- wede baburi t’abīya inidēti iderisalewi？
Miten pääsen lentokentälle? ወደ---የ- ማ-ፊያ-እን-ት -ደር-ለው？ ወ- ባ--- ማ--- እ--- እ------ ወ- ባ-የ- ማ-ፊ- እ-ዴ- እ-ር-ለ-？ ------------------------- ወደ ባአየር ማረፊያ እንዴት እደርሳለው？ 0
we---ba------ -a--fī-a-in--ē-- i-e-is----i？ w--- b------- m------- i------ i----------- w-d- b-’-y-r- m-r-f-y- i-i-ē-i i-e-i-a-e-i- ------------------------------------------- wede ba’āyeri marefīya inidēti iderisalewi？
Miten pääsen keskustaan? ወደ------ተማ እ--- እ-ርሳለው？ ወ- መ-- ከ-- እ--- እ------ ወ- መ-ል ከ-ማ እ-ዴ- እ-ር-ለ-？ ----------------------- ወደ መሃል ከተማ እንዴት እደርሳለው？ 0
we-- ----li ----m---nid-ti-i--ris-l-w-？ w--- m----- k----- i------ i----------- w-d- m-h-l- k-t-m- i-i-ē-i i-e-i-a-e-i- --------------------------------------- wede mehali ketema inidēti iderisalewi？
Tarvitsen taksin. ታክሲ-እ--ጋ--። ታ-- እ------ ታ-ሲ እ-ል-ለ-። ----------- ታክሲ እፈልጋለው። 0
t--i-- -feli-ale--. t----- i----------- t-k-s- i-e-i-a-e-i- ------------------- takisī ifeligalewi.
Tarvitsen kaupungin kartan. የ-ተ- -ርታ -----ው። የ--- ካ-- እ------ የ-ተ- ካ-ታ እ-ል-ለ-። ---------------- የከተማ ካርታ እፈልጋለው። 0
yeket----karit---f--ig-l--i. y------- k----- i----------- y-k-t-m- k-r-t- i-e-i-a-e-i- ---------------------------- yeketema karita ifeligalewi.
Tarvitsen hotellin. ሆ-- እፈል---። ሆ-- እ------ ሆ-ል እ-ል-ለ-። ----------- ሆቴል እፈልጋለው። 0
hot-l---fel-g--e--. h----- i----------- h-t-l- i-e-i-a-e-i- ------------------- hotēli ifeligalewi.
Tahtoisin vuokrata auton. መ-ና --ራየ---ፈ--ለ-። መ-- መ---- እ------ መ-ና መ-ራ-ት እ-ል-ለ-። ----------------- መኪና መከራየት እፈልጋለው። 0
m---na ------ye-----e----l-w-. m----- m--------- i----------- m-k-n- m-k-r-y-t- i-e-i-a-e-i- ------------------------------ mekīna mekerayeti ifeligalewi.
Tässä on luottokorttini. ይ- --- ክ-ዲ--ካ----ው። ይ- የ-- ክ--- ካ-- ነ-- ይ- የ-ኔ ክ-ዲ- ካ-ድ ነ-። ------------------- ይሄ የእኔ ክረዲት ካርድ ነው። 0
yi---y-’in----red-t- k---di---w-. y--- y----- k------- k----- n---- y-h- y-’-n- k-r-d-t- k-r-d- n-w-. --------------------------------- yihē ye’inē kiredīti karidi newi.
Tässä on ajokorttini. ይ- -እ--------ድ--ው። ይ- የ-- መ-- ፈ-- ነ-- ይ- የ-ኔ መ-ጃ ፈ-ድ ነ-። ------------------ ይሄ የእኔ መንጃ ፈቃድ ነው። 0
yihē-y-’----m-n-ja--e-’-di -e--. y--- y----- m----- f------ n---- y-h- y-’-n- m-n-j- f-k-a-i n-w-. -------------------------------- yihē ye’inē menija fek’adi newi.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? ከተማው -ስ- -----ታይ-አለ? ከ--- ው-- ም- የ--- አ-- ከ-ማ- ው-ጥ ም- የ-ታ- አ-? -------------------- ከተማው ውስጥ ምን የሚታይ አለ? 0
k-te-----wi--t-i ---i ------yi-āl-? k------- w------ m--- y------- ā--- k-t-m-w- w-s-t-i m-n- y-m-t-y- ā-e- ----------------------------------- ketemawi wisit’i mini yemītayi āle?
Menkää vanhaankaupunkiin. ወ- ---- --- ይ--። ወ- ጥ--- ከ-- ይ--- ወ- ጥ-ታ- ከ-ማ ይ-ዱ- ---------------- ወደ ጥንታዊ ከተማ ይሂዱ። 0
w-----’--ita-- ke-ema--i-ī-u. w--- t-------- k----- y------ w-d- t-i-i-a-ī k-t-m- y-h-d-. ----------------------------- wede t’initawī ketema yihīdu.
Tehkää kiertoajelu. የ-ተ- ዙሪያ-ጉብ-ት ----። የ--- ዙ-- ጉ--- ያ---- የ-ተ- ዙ-ያ ጉ-ኝ- ያ-ር-። ------------------- የከተማ ዙሪያ ጉብኝት ያድርጉ። 0
y-k--e-a z--ī-- --b-nyi-i -ad----u. y------- z----- g-------- y-------- y-k-t-m- z-r-y- g-b-n-i-i y-d-r-g-. ----------------------------------- yeketema zurīya gubinyiti yadirigu.
Menkää satamaan. ወደ --ር --- -ሂ-። ወ- ባ-- ወ-- ይ--- ወ- ባ-ር ወ-ብ ይ-ዱ- --------------- ወደ ባህር ወደብ ይሂዱ። 0
we-e --h-r---ede---y-----. w--- b----- w----- y------ w-d- b-h-r- w-d-b- y-h-d-. -------------------------- wede bahiri wedebi yihīdu.
Tehkää satamakierros. የ-ህ------ብ----ድር-። የ--- ላ- ጉ--- ያ---- የ-ህ- ላ- ጉ-ኝ- ያ-ር-። ------------------ የባህር ላይ ጉብኝት ያድርጉ። 0
yeb-hiri-l-yi---b-nyit- ---i--gu. y------- l--- g-------- y-------- y-b-h-r- l-y- g-b-n-i-i y-d-r-g-. --------------------------------- yebahiri layi gubinyiti yadirigu.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? ሌሎ- የቱ----መ-ዕብ --- -ታዎ--አሉ? ሌ-- የ---- መ--- የ-- ቦ--- አ-- ሌ-ች የ-ሪ-ት መ-ዕ- የ-ኑ ቦ-ዎ- አ-? --------------------------- ሌሎች የቱሪስት መስዕብ የሆኑ ቦታዎች አሉ? 0
lē-o-hi -e--rī--t- m-s----- --ho---b--aw--h--āl-? l------ y--------- m------- y----- b-------- ā--- l-l-c-i y-t-r-s-t- m-s-‘-b- y-h-n- b-t-w-c-i ā-u- ------------------------------------------------- lēlochi yeturīsiti mesi‘ibi yehonu botawochi ālu?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!