Lauseita

fi Kaupungissa   »   bg В града

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [двайсет и пет]

25 [dvayset i pet]

В града

[V grada]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Б-х и--ал --искал--д----и-- н- ---ата. Б-- и---- / и----- д- о---- н- г------ Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а н- г-р-т-. -------------------------------------- Бих искал / искала да отида на гарата. 0
Bi-h -sk---- i---la-da-o--da--a ga-a-a. B--- i---- / i----- d- o---- n- g------ B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a n- g-r-t-. --------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida na garata.
Tahdon lentokentälle. Би- -ска--- --кала--а--тид- -- -е--щ-то. Б-- и---- / и----- д- о---- н- л-------- Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а н- л-т-щ-т-. ---------------------------------------- Бих искал / искала да отида на летището. 0
B--h i-kal /-is-a---d- ---d- n- -et--h--et-. B--- i---- / i----- d- o---- n- l----------- B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a n- l-t-s-c-e-o- -------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida na letishcheto.
Tahdon keskustaan. Б-- ---а--/ ис---- да ---д-----ент-р- ---гр-д-. Б-- и---- / и----- д- о---- в ц------ н- г----- Б-х и-к-л / и-к-л- д- о-и-а в ц-н-ъ-а н- г-а-а- ----------------------------------------------- Бих искал / искала да отида в центъра на града. 0
B--- isk---/ ------ -a ------v--s-n-yr- na -r---. B--- i---- / i----- d- o---- v t------- n- g----- B-k- i-k-l / i-k-l- d- o-i-a v t-e-t-r- n- g-a-a- ------------------------------------------------- Bikh iskal / iskala da otida v tsentyra na grada.
Miten pääsen rautatieasemalle? К-- да-с-иг----о -ара-а? К-- д- с----- д- г------ К-к д- с-и-н- д- г-р-т-? ------------------------ Как да стигна до гарата? 0
K-- da-sti--a----g---t-? K-- d- s----- d- g------ K-k d- s-i-n- d- g-r-t-? ------------------------ Kak da stigna do garata?
Miten pääsen lentokentälle? К-к д---ти-на --------ето? К-- д- с----- д- л-------- К-к д- с-и-н- д- л-т-щ-т-? -------------------------- Как да стигна до летището? 0
K-k--a--t------o l-tishche--? K-- d- s----- d- l----------- K-k d- s-i-n- d- l-t-s-c-e-o- ----------------------------- Kak da stigna do letishcheto?
Miten pääsen keskustaan? К-к-д- --игна д---ент-р- на г--да? К-- д- с----- д- ц------ н- г----- К-к д- с-и-н- д- ц-н-ъ-а н- г-а-а- ---------------------------------- Как да стигна до центъра на града? 0
K-k -a--t-g---do-t---ty----a-gra-a? K-- d- s----- d- t------- n- g----- K-k d- s-i-n- d- t-e-t-r- n- g-a-a- ----------------------------------- Kak da stigna do tsentyra na grada?
Tarvitsen taksin. Тря--а-м- -акси. Т----- м- т----- Т-я-в- м- т-к-и- ---------------- Трябва ми такси. 0
Try--v---i ----i. T------ m- t----- T-y-b-a m- t-k-i- ----------------- Tryabva mi taksi.
Tarvitsen kaupungin kartan. Трябв- ми -арта--- -р--а. Т----- м- к---- н- г----- Т-я-в- м- к-р-а н- г-а-а- ------------------------- Трябва ми карта на града. 0
Tr--bva mi --r-a-n---rad-. T------ m- k---- n- g----- T-y-b-a m- k-r-a n- g-a-a- -------------------------- Tryabva mi karta na grada.
Tarvitsen hotellin. Т--бв- -- х---л. Т----- м- х----- Т-я-в- м- х-т-л- ---------------- Трябва ми хотел. 0
T-y--v- -- ---te-. T------ m- k------ T-y-b-a m- k-o-e-. ------------------ Tryabva mi khotel.
Tahtoisin vuokrata auton. Бих--ск---- и-кала -а-на--- --л-. Б-- и---- / и----- д- н---- к---- Б-х и-к-л / и-к-л- д- н-е-а к-л-. --------------------------------- Бих искал / искала да наема кола. 0
B-k--i--al-/ -s-al- ---n---a ----. B--- i---- / i----- d- n---- k---- B-k- i-k-l / i-k-l- d- n-e-a k-l-. ---------------------------------- Bikh iskal / iskala da naema kola.
Tässä on luottokorttini. Е-- к----тна-а -и-к--та. Е-- к--------- м- к----- Е-о к-е-и-н-т- м- к-р-а- ------------------------ Ето кредитната ми карта. 0
Eto kr---t-a-a ---k---a. E-- k--------- m- k----- E-o k-e-i-n-t- m- k-r-a- ------------------------ Eto kreditnata mi karta.
Tässä on ajokorttini. Ет- ш--ь-р--ат---и к-и-ка. Е-- ш---------- м- к------ Е-о ш-ф-о-с-а-а м- к-и-к-. -------------------------- Ето шофьорската ми книжка. 0
Et--s--fьors---a--- kni-hka. E-- s----------- m- k------- E-o s-o-ь-r-k-t- m- k-i-h-a- ---------------------------- Eto shofьorskata mi knizhka.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Как-о --ж- д- с--в--и ----а-а? К---- м--- д- с- в--- в г----- К-к-о м-ж- д- с- в-д- в г-а-а- ------------------------------ Какво може да се види в града? 0
Kak-- m---e--- -e --di-- -ra-a? K---- m---- d- s- v--- v g----- K-k-o m-z-e d- s- v-d- v g-a-a- ------------------------------- Kakvo mozhe da se vidi v grada?
Menkää vanhaankaupunkiin. Идет--в ---ри---р--. И---- в с----- г---- И-е-е в с-а-и- г-а-. -------------------- Идете в стария град. 0
I-e-- - ------a-gr--. I---- v s------ g---- I-e-e v s-a-i-a g-a-. --------------------- Idete v stariya grad.
Tehkää kiertoajelu. Н--р-в-т- --икол-- на-г--д-. Н-------- о------- н- г----- Н-п-а-е-е о-и-о-к- н- г-а-а- ---------------------------- Направете обиколка на града. 0
N--r-vete --ik---a--a---ada. N-------- o------- n- g----- N-p-a-e-e o-i-o-k- n- g-a-a- ---------------------------- Napravete obikolka na grada.
Menkää satamaan. Иде---н- п--с--------. И---- н- п------------ И-е-е н- п-и-т-н-щ-т-. ---------------------- Идете на пристанището. 0
Ide-e -a ---sta----c-e-o. I---- n- p--------------- I-e-e n- p-i-t-n-s-c-e-o- ------------------------- Idete na pristanishcheto.
Tehkää satamakierros. Н-пр-ве-е--б-колка на--ри-та-ищ-т-. Н-------- о------- н- п------------ Н-п-а-е-е о-и-о-к- н- п-и-т-н-щ-т-. ----------------------------------- Направете обиколка на пристанището. 0
N--r-ve-e o-ikolk--n---rist--is--h--o. N-------- o------- n- p--------------- N-p-a-e-e o-i-o-k- n- p-i-t-n-s-c-e-o- -------------------------------------- Napravete obikolka na pristanishcheto.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Ка-в- -р--- -абе-ежи-е-н-с-и им- ? К---- д---- з--------------- и-- ? К-к-и д-у-и з-б-л-ж-т-л-о-т- и-а ? ---------------------------------- Какви други забележителности има ? 0
Ka-v- d-u-----be-e--it-lno-ti i---? K---- d---- z---------------- i-- ? K-k-i d-u-i z-b-l-z-i-e-n-s-i i-a ? ----------------------------------- Kakvi drugi zabelezhitelnosti ima ?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!