Lauseita

fi Kaupungissa   »   bs U gradu

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvadeset i pet]

U gradu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Ht-- / h----- b-- d- ž---------- s------. Htio / htjela bih do željezničke stanice. 0
Tahdon lentokentälle. Ht-- / h----- b-- d- a--------. Htio / htjela bih do aerodroma. 0
Tahdon keskustaan. Ht-- / h----- b-- d- c----- g----. Htio / htjela bih do centra grada. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Ka-- d- d---- d- ž---------- s------? Kako da dođem do željezničke stanice? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ka-- d- d---- d- a--------? Kako da dođem do aerodroma? 0
Miten pääsen keskustaan? Ka-- d- d---- d- c----- g----? Kako da dođem do centra grada? 0
Tarvitsen taksin. Tr---- t----. Trebam taksi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Tr---- p--- g----. Trebam plan grada. 0
Tarvitsen hotellin. Tr---- h----. Trebam hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Ht-- / h----- b-- i-------- a---. Htio / htjela bih iznajmiti auto. 0
Tässä on luottokorttini. Ov--- j- m--- k------- k------. Ovdje je moja kreditna kartica. 0
Tässä on ajokorttini. Ov--- j- m--- v------ d------. Ovdje je moja vozačka dozvola. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Št- s- i-- v------ u g----? Šta se ima vidjeti u gradu? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Id--- u s---- g---. Idite u stari grad. 0
Tehkää kiertoajelu. Na------- o------- g----. Napravite obilazak grada. 0
Menkää satamaan. Id--- d- l---. Idite do luke. 0
Tehkää satamakierros. Na------- o------- l---. Napravite obilazak luke. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Ko-- j-- z----------- p------? Koje još znamenitosti postoje? 0

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!