Lauseita

fi Kaupungissa   »   ca A la ciutat

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vint-i-cinc]

A la ciutat

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi katalaani Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. M---r-d---- -nar ---’estaci-. M---------- a--- a l--------- M-a-r-d-r-a a-a- a l-e-t-c-ó- ----------------------------- M’agradaria anar a l’estació. 0
Tahdon lentokentälle. M---rada----anar a-l-aeropor-. M---------- a--- a l---------- M-a-r-d-r-a a-a- a l-a-r-p-r-. ------------------------------ M’agradaria anar a l’aeroport. 0
Tahdon keskustaan. M’----d-r-a-anar -l ce---- de la --uta-. M---------- a--- a- c----- d- l- c------ M-a-r-d-r-a a-a- a- c-n-r- d- l- c-u-a-. ---------------------------------------- M’agradaria anar al centre de la ciutat. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Co- vai--a -’e-taci-? C-- v--- a l--------- C-m v-i- a l-e-t-c-ó- --------------------- Com vaig a l’estació? 0
Miten pääsen lentokentälle? C-- ---g-- --aer-----? C-- v--- a l---------- C-m v-i- a l-a-r-p-r-? ---------------------- Com vaig a l’aeroport? 0
Miten pääsen keskustaan? Co-------a- ----r- ---l- ----a-? C-- v--- a- c----- d- l- c------ C-m v-i- a- c-n-r- d- l- c-u-a-? -------------------------------- Com vaig al centre de la ciutat? 0
Tarvitsen taksin. Em -a-------un-taxi. E- f- f---- u- t---- E- f- f-l-a u- t-x-. -------------------- Em fa falta un taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. E---a--alt---n -l---e-l- ----at. E- f- f---- u- p-- d- l- c------ E- f- f-l-a u- p-a d- l- c-u-a-. -------------------------------- Em fa falta un pla de la ciutat. 0
Tarvitsen hotellin. Em--------a-un ho---. E- f- f---- u- h----- E- f- f-l-a u- h-t-l- --------------------- Em fa falta un hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. M’---ad-ri---lo--r--n c-tx-. M---------- l----- u- c----- M-a-r-d-r-a l-o-a- u- c-t-e- ---------------------------- M’agradaria llogar un cotxe. 0
Tässä on luottokorttini. Aq-í teni--la ---- t-rgeta-d-----d-t. A--- t---- l- m--- t------ d- c------ A-u- t-n-u l- m-v- t-r-e-a d- c-è-i-. ------------------------------------- Aquí teniu la meva targeta de crèdit. 0
Tässä on ajokorttini. A--í--e--u -l-me--pe-m-- -e-cond--r. A--- t---- e- m-- p----- d- c------- A-u- t-n-u e- m-u p-r-í- d- c-n-u-r- ------------------------------------ Aquí teniu el meu permís de conduir. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Q---s----d----sitar-a-la c-u-a-? Q-- s--- d- v------ a l- c------ Q-è s-h- d- v-s-t-r a l- c-u-a-? -------------------------------- Què s’ha de visitar a la ciutat? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Vagi --la--iu-at --lla. V--- a l- c----- v----- V-g- a l- c-u-a- v-l-a- ----------------------- Vagi a la ciutat vella. 0
Tehkää kiertoajelu. F-c- u-- visita g---da. F--- u-- v----- g------ F-c- u-a v-s-t- g-i-d-. ----------------------- Faci una visita guiada. 0
Menkää satamaan. V--i al -ort. V--- a- p---- V-g- a- p-r-. ------------- Vagi al port. 0
Tehkää satamakierros. F------ -eco-r-gu----- p---. F--- u- r--------- p-- p---- F-c- u- r-c-r-e-u- p-l p-r-. ---------------------------- Faci un recorregut pel port. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Quine---l-re- at--cc---- -ur--tiq-es -i --? Q----- a----- a--------- t---------- h- h-- Q-i-e- a-t-e- a-r-c-i-n- t-r-s-i-u-s h- h-? ------------------------------------------- Quines altres atraccions turístiques hi ha? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!