Lauseita

fi Kaupungissa   »   eo En la urbo

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dudek kvin]

En la urbo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. M--ŝatus-i-i--l-la-sta-i--m-. M- ŝ---- i-- a- l- s--------- M- ŝ-t-s i-i a- l- s-a-i-o-o- ----------------------------- Mi ŝatus iri al la stacidomo. 0
Tahdon lentokentälle. M- --tu----- -l--a f-u--a-eno. M- ŝ---- i-- a- l- f---------- M- ŝ-t-s i-i a- l- f-u-h-v-n-. ------------------------------ Mi ŝatus iri al la flughaveno. 0
Tahdon keskustaan. M- ŝ-tus --i a---- --bo-e--ro. M- ŝ---- i-- a- l- u---------- M- ŝ-t-s i-i a- l- u-b-c-n-r-. ------------------------------ Mi ŝatus iri al la urbocentro. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? K--- -i-atingu l--s--c--o--n? K--- m- a----- l- s---------- K-e- m- a-i-g- l- s-a-i-o-o-? ----------------------------- Kiel mi atingu la stacidomon? 0
Miten pääsen lentokentälle? Ki-l mi a-in---la-f--g-a--non? K--- m- a----- l- f----------- K-e- m- a-i-g- l- f-u-h-v-n-n- ------------------------------ Kiel mi atingu la flughavenon? 0
Miten pääsen keskustaan? Kiel-m--at-n-u ----rbo--ntro-? K--- m- a----- l- u----------- K-e- m- a-i-g- l- u-b-c-n-r-n- ------------------------------ Kiel mi atingu la urbocentron? 0
Tarvitsen taksin. Mi--e-on-- -a-----. M- b------ t------- M- b-z-n-s t-k-i-n- ------------------- Mi bezonas taksion. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Mi bezon----r-o--p-n. M- b------ u--------- M- b-z-n-s u-b-m-p-n- --------------------- Mi bezonas urbomapon. 0
Tarvitsen hotellin. Mi be-onas----e--n. M- b------ h------- M- b-z-n-s h-t-l-n- ------------------- Mi bezonas hotelon. 0
Tahtoisin vuokrata auton. M- -atus --pr-ni aŭ-on. M- ŝ---- l------ a----- M- ŝ-t-s l-p-e-i a-t-n- ----------------------- Mi ŝatus lupreni aŭton. 0
Tässä on luottokorttini. J---mia --edit---to. J-- m-- k----------- J-n m-a k-e-i-k-r-o- -------------------- Jen mia kreditkarto. 0
Tässä on ajokorttini. Jen m-a-sti-per--si-o. J-- m-- s------------- J-n m-a s-i-p-r-e-i-o- ---------------------- Jen mia stirpermesilo. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ki----z-tin-as -n-la -r--? K-- v--------- e- l- u---- K-o v-z-t-n-a- e- l- u-b-? -------------------------- Kio vizitindas en la urbo? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. I-u--l-l--m----v---r--. I-- a- l- m------ u---- I-u a- l- m-l-o-a u-b-. ----------------------- Iru al la malnova urbo. 0
Tehkää kiertoajelu. Far---vi-at-- --ziton--e l- u-bo. F--- g------- v------ d- l- u---- F-r- g-i-a-a- v-z-t-n d- l- u-b-. --------------------------------- Faru gvidatan viziton de la urbo. 0
Menkää satamaan. Ir--al -a -av-no. I-- a- l- h------ I-u a- l- h-v-n-. ----------------- Iru al la haveno. 0
Tehkää satamakierros. F--u---ida-a--vi----n -e-l- h-v--o. F--- g------- v------ d- l- h------ F-r- g-i-a-a- v-z-t-n d- l- h-v-n-. ----------------------------------- Faru gvidatan viziton de la haveno. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? K--- vi-ind-ĵoj es--s -rom--i--? K--- v--------- e---- k--- t---- K-u- v-d-n-a-o- e-t-s k-o- t-u-? -------------------------------- Kiuj vidindaĵoj estas krom tiuj? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!