Lauseita

fi Kaupungissa   »   fr En ville

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vingt-cinq]

En ville

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Je--o-d-a-s a-l-- à-la----e. J- v------- a---- à l- g---- J- v-u-r-i- a-l-r à l- g-r-. ---------------------------- Je voudrais aller à la gare. 0
Tahdon lentokentälle. J---o-d--is--l----- --a--o-o--. J- v------- a---- à l---------- J- v-u-r-i- a-l-r à l-a-r-p-r-. ------------------------------- Je voudrais aller à l’aéroport. 0
Tahdon keskustaan. Je v--drai----ler -ans-l--ce--r-----l-. J- v------- a---- d--- l- c------------ J- v-u-r-i- a-l-r d-n- l- c-n-r---i-l-. --------------------------------------- Je voudrais aller dans le centre-ville. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Comm----va------- l--ga-e ? C------ v------ à l- g--- ? C-m-e-t v-i---e à l- g-r- ? --------------------------- Comment vais-je à la gare ? 0
Miten pääsen lentokentälle? C-m-ent--a-s-j--à----é--p-rt ? C------ v------ à l--------- ? C-m-e-t v-i---e à l-a-r-p-r- ? ------------------------------ Comment vais-je à l’aéroport ? 0
Miten pääsen keskustaan? C--m--t--ais--e -a-- le --n----v-l---? C------ v------ d--- l- c----------- ? C-m-e-t v-i---e d-n- l- c-n-r---i-l- ? -------------------------------------- Comment vais-je dans le centre-ville ? 0
Tarvitsen taksin. J-ai-b--o-n--’un -a--. J--- b----- d--- t---- J-a- b-s-i- d-u- t-x-. ---------------------- J’ai besoin d’un taxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. J--i-be---n-d-un ---n-d---a v--l-. J--- b----- d--- p--- d- l- v----- J-a- b-s-i- d-u- p-a- d- l- v-l-e- ---------------------------------- J’ai besoin d’un plan de la ville. 0
Tarvitsen hotellin. J’a-----oin--’un--ôt-l. J--- b----- d--- h----- J-a- b-s-i- d-u- h-t-l- ----------------------- J’ai besoin d’un hôtel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Je --ud-ais ----- -ne -o-ture. J- v------- l---- u-- v------- J- v-u-r-i- l-u-r u-e v-i-u-e- ------------------------------ Je voudrais louer une voiture. 0
Tässä on luottokorttini. V-ici-ma-car-- d---ré---. V---- m- c---- d- c------ V-i-i m- c-r-e d- c-é-i-. ------------------------- Voici ma carte de crédit. 0
Tässä on ajokorttini. V---i m-n--erm----e co-dui--. V---- m-- p----- d- c-------- V-i-i m-n p-r-i- d- c-n-u-r-. ----------------------------- Voici mon permis de conduire. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Qu- faut--l --s-te- ---s l----ll- ? Q-- f------ v------ d--- l- v---- ? Q-e f-u---l v-s-t-r d-n- l- v-l-e ? ----------------------------------- Que faut-il visiter dans la ville ? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. A-l---d-----a-vi--lle vi---. A---- d--- l- v------ v----- A-l-z d-n- l- v-e-l-e v-l-e- ---------------------------- Allez dans la vieille ville. 0
Tehkää kiertoajelu. F--t-s u---v-si-e--uid--. F----- u-- v----- g------ F-i-e- u-e v-s-t- g-i-é-. ------------------------- Faites une visite guidée. 0
Menkää satamaan. A--ez-au-po--. A---- a- p---- A-l-z a- p-r-. -------------- Allez au port. 0
Tehkää satamakierros. F--t-- -n----r--- p-r-. F----- u- t--- d- p---- F-i-e- u- t-u- d- p-r-. ----------------------- Faites un tour du port. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Q-e------u-----a-tra-tio--------st----------t-i-----o-e-? Q------ a----- a---------- t----------- y------- e----- ? Q-e-l-s a-t-e- a-t-a-t-o-s t-u-i-t-q-e- y-a-t-i- e-c-r- ? --------------------------------------------------------- Quelles autres attractions touristiques y-a-t-il encore ? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!