Lauseita

fi Kaupungissa   »   it In città

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [venticinque]

In città

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. V--re- andar- a--a--taz-o--. V----- a----- a--- s-------- V-r-e- a-d-r- a-l- s-a-i-n-. ---------------------------- Vorrei andare alla stazione. 0
Tahdon lentokentälle. V-rr----nd-r- -ll’---op-r--. V----- a----- a------------- V-r-e- a-d-r- a-l-a-r-p-r-o- ---------------------------- Vorrei andare all’aeroporto. 0
Tahdon keskustaan. V-r-ei---da-- ---ce--r-. V----- a----- i- c------ V-r-e- a-d-r- i- c-n-r-. ------------------------ Vorrei andare in centro. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Q--l-è--a--tr-da -e---- -t-----e? Q--- è l- s----- p-- l- s-------- Q-a- è l- s-r-d- p-r l- s-a-i-n-? --------------------------------- Qual è la strada per la stazione? 0
Miten pääsen lentokentälle? Q-al---la s----a p-r -’-e-o--r-o? Q--- è l- s----- p-- l----------- Q-a- è l- s-r-d- p-r l-a-r-p-r-o- --------------------------------- Qual è la strada per l’aeroporto? 0
Miten pääsen keskustaan? Qu-l è -a-s-rada -er--l-ce-t--? Q--- è l- s----- p-- i- c------ Q-a- è l- s-r-d- p-r i- c-n-r-? ------------------------------- Qual è la strada per il centro? 0
Tarvitsen taksin. Ho-------o di ----a-s-. H- b------ d- u- t----- H- b-s-g-o d- u- t-s-ì- ----------------------- Ho bisogno di un tassì. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. M--s-r-e--n- -i----n--d---- -i--à. M- s---- u-- p------- d---- c----- M- s-r-e u-a p-a-t-n- d-l-a c-t-à- ---------------------------------- Mi serve una piantina della città. 0
Tarvitsen hotellin. Mi occorr--u--al-e-g-. M- o------ u- a------- M- o-c-r-e u- a-b-r-o- ---------------------- Mi occorre un albergo. 0
Tahtoisin vuokrata auton. V-rre- ---egg-ar- --a-m-c--i-a. V----- n--------- u-- m-------- V-r-e- n-l-g-i-r- u-a m-c-h-n-. ------------------------------- Vorrei noleggiare una macchina. 0
Tässä on luottokorttini. E-co-la m-a ca--a-----re-it-. E--- l- m-- c---- d- c------- E-c- l- m-a c-r-a d- c-e-i-o- ----------------------------- Ecco la mia carta di credito. 0
Tässä on ajokorttini. Ec-o--- --------n--. E--- l- m-- p------- E-c- l- m-a p-t-n-e- -------------------- Ecco la mia patente. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? C-s- --è -a -e-ere -- c-ttà? C--- c-- d- v----- i- c----- C-s- c-è d- v-d-r- i- c-t-à- ---------------------------- Cosa c’è da vedere in città? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Vada--e- -en-r--s-o-ic-. V--- n-- c----- s------- V-d- n-l c-n-r- s-o-i-o- ------------------------ Vada nel centro storico. 0
Tehkää kiertoajelu. F-ccia ----iro d-----ci-t-. F----- u- g--- d---- c----- F-c-i- u- g-r- d-l-a c-t-à- --------------------------- Faccia un giro della città. 0
Menkää satamaan. Va----- -or-o. V--- a- p----- V-d- a- p-r-o- -------------- Vada al porto. 0
Tehkää satamakierros. F-c----u-----o-a- porto. F----- u- g--- a- p----- F-c-i- u- g-r- a- p-r-o- ------------------------ Faccia un giro al porto. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Qu-li--t---z-----t--istic-e--i --no----ora? Q---- a--------- t--------- c- s--- a------ Q-a-i a-t-a-i-n- t-r-s-i-h- c- s-n- a-c-r-? ------------------------------------------- Quali attrazioni turistiche ci sono ancora? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!