Lauseita

fi Kaupungissa   »   ka ქალაქში

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [ოცდახუთი]

25 [otsdakhuti]

ქალაქში

[kalakshi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. ს--გ---- -ინ-ა. ს------- მ----- ს-დ-უ-ზ- მ-ნ-ა- --------------- სადგურზე მინდა. 0
sadg-r-- -in--. s------- m----- s-d-u-z- m-n-a- --------------- sadgurze minda.
Tahdon lentokentälle. აერო--რტში მინდ-. ა--------- მ----- ა-რ-პ-რ-შ- მ-ნ-ა- ----------------- აეროპორტში მინდა. 0
a---p'-rt'-h- --n-a. a------------ m----- a-r-p-o-t-s-i m-n-a- -------------------- aerop'ort'shi minda.
Tahdon keskustaan. ქა--ქ-ს-ცე-ტ--ი--ი--ა. ქ------ ც------ მ----- ქ-ლ-ქ-ს ც-ნ-რ-ი მ-ნ-ა- ---------------------- ქალაქის ცენტრში მინდა. 0
k-laki----e----shi -inda. k------ t--------- m----- k-l-k-s t-e-t-r-h- m-n-a- ------------------------- kalakis tsent'rshi minda.
Miten pääsen rautatieasemalle? რ--ო-----ი-- ს--გ----დ-? რ---- მ----- ს---------- რ-გ-რ მ-ვ-დ- ს-დ-უ-ა-დ-? ------------------------ როგორ მივიდე სადგურამდე? 0
rogo- m----e-sadgur--de? r---- m----- s---------- r-g-r m-v-d- s-d-u-a-d-? ------------------------ rogor mivide sadguramde?
Miten pääsen lentokentälle? როგ-რ-მი-იდ--ა-რ-პო--ამ-ე? რ---- მ----- ა------------ რ-გ-რ მ-ვ-დ- ა-რ-პ-რ-ა-დ-? -------------------------- როგორ მივიდე აეროპორტამდე? 0
ro--r-m-vi-e-ae--p'o--'-mde? r---- m----- a-------------- r-g-r m-v-d- a-r-p-o-t-a-d-? ---------------------------- rogor mivide aerop'ort'amde?
Miten pääsen keskustaan? როგო- -ი-ი-ე ---ა-ი-----ტრ---ე? რ---- მ----- ქ------ ც--------- რ-გ-რ მ-ვ-დ- ქ-ლ-ქ-ს ც-ნ-რ-მ-ე- ------------------------------- როგორ მივიდე ქალაქის ცენტრამდე? 0
r-gor--i--d------ki--ts---'r-m-e? r---- m----- k------ t----------- r-g-r m-v-d- k-l-k-s t-e-t-r-m-e- --------------------------------- rogor mivide kalakis tsent'ramde?
Tarvitsen taksin. ტა-ს- -ჭი-დე--. ტ---- მ-------- ტ-ქ-ი მ-ი-დ-ბ-. --------------- ტაქსი მჭირდება. 0
t'-k-- m--'i--eb-. t----- m---------- t-a-s- m-h-i-d-b-. ------------------ t'aksi mch'irdeba.
Tarvitsen kaupungin kartan. ქ-ლ------უ-ა მ-ირ-ება. ქ------ რ--- მ-------- ქ-ლ-ქ-ს რ-კ- მ-ი-დ-ბ-. ---------------------- ქალაქის რუკა მჭირდება. 0
k-----s-r-k'a -ch---deba. k------ r---- m---------- k-l-k-s r-k-a m-h-i-d-b-. ------------------------- kalakis ruk'a mch'irdeba.
Tarvitsen hotellin. სასტ-მრო---ირ---ა. ს------- მ-------- ს-ს-უ-რ- მ-ი-დ-ბ-. ------------------ სასტუმრო მჭირდება. 0
sast-u--o mc------b-. s-------- m---------- s-s-'-m-o m-h-i-d-b-. --------------------- sast'umro mch'irdeba.
Tahtoisin vuokrata auton. მინდა ----ა---ვი-ირ-ვო. მ---- მ------ ვ-------- მ-ნ-ა მ-ნ-ა-ა ვ-ქ-რ-ვ-. ----------------------- მინდა მანქანა ვიქირავო. 0
m-n-- ---k-n- ---irav-. m---- m------ v-------- m-n-a m-n-a-a v-k-r-v-. ----------------------- minda mankana vikiravo.
Tässä on luottokorttini. აი- -ე-- ს-კ---იტო--ა--თ-. ა-- ჩ--- ს-------- ბ------ ა-, ჩ-მ- ს-კ-ე-ი-ო ბ-რ-თ-. -------------------------- აი, ჩემი საკრედიტო ბარათი. 0
a------mi --k-r-di-'o-ba-a-i. a-- c---- s---------- b------ a-, c-e-i s-k-r-d-t-o b-r-t-. ----------------------------- ai, chemi sak'redit'o barati.
Tässä on ajokorttini. აი, ჩ--ი -ა--ვ-ს მ-წმო--. ა-- ჩ--- მ------ მ------- ა-, ჩ-მ- მ-რ-ვ-ს მ-წ-ო-ა- ------------------------- აი, ჩემი მართვის მოწმობა. 0
a-----e-i-martvis m-ts'---a. a-- c---- m------ m--------- a-, c-e-i m-r-v-s m-t-'-o-a- ---------------------------- ai, chemi martvis mots'moba.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? რა არ----ა--ქ-ი---ნა--ვი? რ- ა--- ქ------ ს-------- რ- ა-ი- ქ-ლ-ქ-ი ს-ნ-ხ-ვ-? ------------------------- რა არის ქალაქში სანახავი? 0
ra-ari- -al-k-h--s-na---v-? r- a--- k------- s--------- r- a-i- k-l-k-h- s-n-k-a-i- --------------------------- ra aris kalakshi sanakhavi?
Menkää vanhaankaupunkiin. წ-დ------ლ-ქა---შ-! წ---- ძ--- ქ------- წ-დ-თ ძ-ე- ქ-ლ-ქ-ი- ------------------- წადით ძველ ქალაქში! 0
t-'--it ---e--ka--k-h-! t------ d---- k-------- t-'-d-t d-v-l k-l-k-h-! ----------------------- ts'adit dzvel kalakshi!
Tehkää kiertoajelu. მოაწყვ---ექს--რს----ა-ა---! მ------- ე-------- ქ------- მ-ა-ყ-ე- ე-ს-უ-ს-ა ქ-ლ-ქ-ი- --------------------------- მოაწყვეთ ექსკურსია ქალაქში! 0
m--ts-q--t-e--k--rs-- k-l-k--i! m--------- e--------- k-------- m-a-s-q-e- e-s-'-r-i- k-l-k-h-! ------------------------------- moats'qvet eksk'ursia kalakshi!
Menkää satamaan. წ-დით -ავ-ად--რ-ი! წ---- ნ----------- წ-დ-თ ნ-ვ-ა-გ-რ-ი- ------------------ წადით ნავსადგურში! 0
ts'-d-- n--s----rshi! t------ n------------ t-'-d-t n-v-a-g-r-h-! --------------------- ts'adit navsadgurshi!
Tehkää satamakierros. მოა-ყ--თ--ქ-კ--სი--ნავ--დგ----! მ------- ე-------- ნ----------- მ-ა-ყ-ე- ე-ს-უ-ს-ა ნ-ვ-ა-გ-რ-ი- ------------------------------- მოაწყვეთ ექსკურსია ნავსადგურში! 0
m--t-'---- e----u-------v-a-gu---i! m--------- e--------- n------------ m-a-s-q-e- e-s-'-r-i- n-v-a-g-r-h-! ----------------------------------- moats'qvet eksk'ursia navsadgurshi!
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? კიდ-ვ----სანახაობ-ბია? კ---- რ- ს------------ კ-დ-ვ რ- ს-ნ-ხ-ო-ე-ი-? ---------------------- კიდევ რა სანახაობებია? 0
k'i-ev-r- sana-h-obe-ia? k----- r- s------------- k-i-e- r- s-n-k-a-b-b-a- ------------------------ k'idev ra sanakhaobebia?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!