Lauseita

fi Kaupungissa   »   kn ಪಟ್ಟಣದಲ್ಲಿ

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

೨೫ [ಇಪ್ಪತ್ತೈದು]

25 [Ippattaidu]

ಪಟ್ಟಣದಲ್ಲಿ

[paṭṭaṇadalli]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. ನಾ-ು ರೈಲ್-ೆ-ನಿ-್ದಾ--್ಕ- -ೋ-ಬ--ು. ನ--- ರ----- ನ---------- ಹ------- ನ-ನ- ರ-ಲ-ವ- ನ-ಲ-ದ-ಣ-್-ೆ ಹ-ಗ-ೇ-ು- -------------------------------- ನಾನು ರೈಲ್ವೆ ನಿಲ್ದಾಣಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
n-n---a-l-e--il--ṇak-- hō-----u. n--- r----- n--------- h-------- n-n- r-i-v- n-l-ā-a-k- h-g-b-k-. -------------------------------- nānu railve nildāṇakke hōgabēku.
Tahdon lentokentälle. ನಾನ- ವಿಮಾ--ನ-ಲ್--------ಹ--ಬ-ಕು. ನ--- ವ---- ನ---------- ಹ------- ನ-ನ- ವ-ಮ-ನ ನ-ಲ-ದ-ಣ-್-ೆ ಹ-ಗ-ೇ-ು- ------------------------------- ನಾನು ವಿಮಾನ ನಿಲ್ದಾಣಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
N-n--v---na -i-d-ṇ---e h-ga-ē--. N--- v----- n--------- h-------- N-n- v-m-n- n-l-ā-a-k- h-g-b-k-. -------------------------------- Nānu vimāna nildāṇakke hōgabēku.
Tahdon keskustaan. ನ--- -ಗರ----ದ್ರಕ-ಕೆ---ಗ-ೇ--. ನ--- ನ-- ಕ--------- ಹ------- ನ-ನ- ನ-ರ ಕ-ಂ-್-ಕ-ಕ- ಹ-ಗ-ೇ-ು- ---------------------------- ನಾನು ನಗರ ಕೇಂದ್ರಕ್ಕೆ ಹೋಗಬೇಕು. 0
N-n--nag-ra--ēndra----hō---ēk-. N--- n----- k-------- h-------- N-n- n-g-r- k-n-r-k-e h-g-b-k-. ------------------------------- Nānu nagara kēndrakke hōgabēku.
Miten pääsen rautatieasemalle? ನ--ು ರೈ-್-ೆ ---್ದಾ-ವನ್ನು-ಹ-ಗೆ ತ-ುಪಬಹು-ು? ನ--- ರ----- ನ----------- ಹ--- ತ--------- ನ-ನ- ರ-ಲ-ವ- ನ-ಲ-ದ-ಣ-ನ-ನ- ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- ---------------------------------------- ನಾನು ರೈಲ್ವೆ ನಿಲ್ದಾಣವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
N-n- r-il-----ldāṇav-nn---ēg- t--u-ab-h--u? N--- r----- n----------- h--- t------------ N-n- r-i-v- n-l-ā-a-a-n- h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------- Nānu railve nildāṇavannu hēge talupabahudu?
Miten pääsen lentokentälle? ನಾನ---ಿಮಾನ -ಿ--ದ---ನ--ು -ೇಗೆ--ಲು--ಹು-ು? ನ--- ವ---- ನ----------- ಹ--- ತ--------- ನ-ನ- ವ-ಮ-ನ ನ-ಲ-ದ-ಣ-ನ-ನ- ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- --------------------------------------- ನಾನು ವಿಮಾನ ನಿಲ್ದಾಣವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
Nānu v-m--a --l-āṇav--n- hē-e--a----bah-d-? N--- v----- n----------- h--- t------------ N-n- v-m-n- n-l-ā-a-a-n- h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------- Nānu vimāna nildāṇavannu hēge talupabahudu?
Miten pääsen keskustaan? ನ-ನು-ನಗ--ಕೇಂ-್---್------ೆ---------ು? ನ--- ನ-- ಕ---------- ಹ--- ತ--------- ನ-ನ- ನ-ರ ಕ-ಂ-್-ವ-್-ು ಹ-ಗ- ತ-ು-ಬ-ು-ು- ------------------------------------ ನಾನು ನಗರ ಕೇಂದ್ರವನ್ನು ಹೇಗೆ ತಲುಪಬಹುದು? 0
Nān- -a------ē--ravann--h--e --l----a-ud-? N--- n----- k---------- h--- t------------ N-n- n-g-r- k-n-r-v-n-u h-g- t-l-p-b-h-d-? ------------------------------------------ Nānu nagara kēndravannu hēge talupabahudu?
Tarvitsen taksin. ನ-ಗೆ --ದು ಟ್ಯ-ಕ್ಸಿ --ಕು. ನ--- ಒ--- ಟ------- ಬ---- ನ-ಗ- ಒ-ದ- ಟ-ಯ-ಕ-ಸ- ಬ-ಕ-. ------------------------ ನನಗೆ ಒಂದು ಟ್ಯಾಕ್ಸಿ ಬೇಕು. 0
Nan-g----d--ṭ--k-- bēku. N----- o--- ṭ----- b---- N-n-g- o-d- ṭ-ā-s- b-k-. ------------------------ Nanage ondu ṭyāksi bēku.
Tarvitsen kaupungin kartan. ನ--ೆ--ಗರದ-ಒಂ-ು ನಕ್-ೆ ---ು. ನ--- ನ--- ಒ--- ನ---- ಬ---- ನ-ಗ- ನ-ರ- ಒ-ದ- ನ-್-ೆ ಬ-ಕ-. -------------------------- ನನಗೆ ನಗರದ ಒಂದು ನಕ್ಷೆ ಬೇಕು. 0
Nana-e -a--rada -ndu nak-e-b-ku. N----- n------- o--- n---- b---- N-n-g- n-g-r-d- o-d- n-k-e b-k-. -------------------------------- Nanage nagarada ondu nakṣe bēku.
Tarvitsen hotellin. ನನಗೆ----ು-ವ--ಿಗೃ--(--ಟ-ಲ------ು. ನ--- ಒ--- ವ------ (------- ಬ---- ನ-ಗ- ಒ-ದ- ವ-ತ-ಗ-ಹ (-ೋ-ೆ-್- ಬ-ಕ-. -------------------------------- ನನಗೆ ಒಂದು ವಸತಿಗೃಹ (ಹೋಟೆಲ್) ಬೇಕು. 0
Na-a-- ond- va-at---̥ha--h----)-----. N----- o--- v---------- (------ b---- N-n-g- o-d- v-s-t-g-̥-a (-ō-e-) b-k-. ------------------------------------- Nanage ondu vasatigr̥ha (hōṭel) bēku.
Tahtoisin vuokrata auton. ನ--ು ಒ--ು -ಾ-್ ಅನ--- ಬಾಡಿ--ಗೆ -ೆಗೆದ--ೊ-್--ೇ--. ನ--- ಒ--- ಕ--- ಅ---- ಬ------- ತ--------------- ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ರ- ಅ-್-ು ಬ-ಡ-ಗ-ಗ- ತ-ಗ-ದ-ಕ-ಳ-ಳ-ೇ-ು- ---------------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕಾರ್ ಅನ್ನು ಬಾಡಿಗೆಗೆ ತೆಗೆದುಕೊಳ್ಳಬೇಕು. 0
Nān- o--u---- -n-u-b---g----t--edukoḷḷ--ēku. N--- o--- k-- a--- b------- t--------------- N-n- o-d- k-r a-n- b-ḍ-g-g- t-g-d-k-ḷ-a-ē-u- -------------------------------------------- Nānu ondu kār annu bāḍigege tegedukoḷḷabēku.
Tässä on luottokorttini. ಇ-ು-ನನ್ನ -್---ಿ---ಕ-ರ್--. ಇ-- ನ--- ಕ------- ಕ------ ಇ-ು ನ-್- ಕ-ರ-ಡ-ಟ- ಕ-ರ-ಡ-. ------------------------- ಇದು ನನ್ನ ಕ್ರೆಡಿಟ್ ಕಾರ್ಡ್. 0
I-u--a--- k-e-i- -ā--. I-- n---- k----- k---- I-u n-n-a k-e-i- k-r-. ---------------------- Idu nanna kreḍiṭ kārḍ.
Tässä on ajokorttini. ಇದ---ನ್--ವಾ-- ಚ-ಲನ- ಪರವ-ನ--ೆ-. ಇ-- ನ--- ವ--- ಚ---- ಪ------- . ಇ-ು ನ-್- ವ-ಹ- ಚ-ಲ-ಾ ಪ-ವ-ನ-ಗ- . ------------------------------ ಇದು ನನ್ನ ವಾಹನ ಚಾಲನಾ ಪರವಾನಿಗೆ . 0
I----ann- -ā---- ---anā -----ā---e. I-- n---- v----- c----- p---------- I-u n-n-a v-h-n- c-l-n- p-r-v-n-g-. ----------------------------------- Idu nanna vāhana cālanā paravānige.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? ಈ-ನಗ---್ಲ---ೋ-ಲ--ೇಕ---ವ-ಶೇ--ಳು ----ೆ? ಈ ನ------- ನ--------- ವ------- ಏ----- ಈ ನ-ರ-ಲ-ಲ- ನ-ಡ-ೇ-ೇ-ಾ- ವ-ಶ-ಷ-ಳ- ಏ-ಿ-ೆ- ------------------------------------- ಈ ನಗರದಲ್ಲಿ ನೋಡಲೇಬೇಕಾದ ವಿಶೇಷಗಳು ಏನಿವೆ? 0
Ī n-gara-al---n-ḍalē-ē--da-v-ś---ga---ē---e? Ī n---------- n----------- v--------- ē----- Ī n-g-r-d-l-i n-ḍ-l-b-k-d- v-ś-ṣ-g-ḷ- ē-i-e- -------------------------------------------- Ī nagaradalli nōḍalēbēkāda viśēṣagaḷu ēnive?
Menkää vanhaankaupunkiin. ನ------ೆಯ--ಗ-----------ಣಕ--ೆ)-ಹೋಗ-. ನ--- ಹ--- ನ------ (---------- ಹ---- ನ-ವ- ಹ-ೆ- ನ-ರ-್-ೆ (-ಟ-ಟ-ಕ-ಕ-) ಹ-ಗ-. ----------------------------------- ನೀವು ಹಳೆಯ ನಗರಕ್ಕೆ (ಪಟ್ಟಣಕ್ಕೆ) ಹೋಗಿ. 0
N-vu --ḷe-a ----r--ke (p-ṭ-aṇak--)---g-. N--- h----- n-------- (----------- h---- N-v- h-ḷ-y- n-g-r-k-e (-a-ṭ-ṇ-k-e- h-g-. ---------------------------------------- Nīvu haḷeya nagarakke (paṭṭaṇakke) hōgi.
Tehkää kiertoajelu. ನ--ು ನ-ರ ಪ್-ದಕ್-ಿ-- ಮಾಡಿ. ನ--- ನ-- ಪ--------- ಮ---- ನ-ವ- ನ-ರ ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ಣ- ಮ-ಡ-. ------------------------- ನೀವು ನಗರ ಪ್ರದಕ್ಷಿಣೆ ಮಾಡಿ. 0
N-vu-nag----p---ak-----mā--. N--- n----- p--------- m---- N-v- n-g-r- p-a-a-ṣ-ṇ- m-ḍ-. ---------------------------- Nīvu nagara pradakṣiṇe māḍi.
Menkää satamaan. ನೀ-----ದ--ಗೆ ಹೋ--. ನ--- ಬ------ ಹ---- ನ-ವ- ಬ-ದ-ಿ-ೆ ಹ-ಗ-. ------------------ ನೀವು ಬಂದರಿಗೆ ಹೋಗಿ. 0
Nīvu b-nd---g--h-g-. N--- b-------- h---- N-v- b-n-a-i-e h-g-. -------------------- Nīvu bandarige hōgi.
Tehkää satamakierros. ನ--ು ಬ-ದ-ಿನ-ಪ--ದ-್---ೆ-ಮಾ--. ನ--- ಬ----- ಪ--------- ಮ---- ನ-ವ- ಬ-ದ-ಿ- ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ಣ- ಮ-ಡ-. ---------------------------- ನೀವು ಬಂದರಿನ ಪ್ರದಕ್ಷಿಣೆ ಮಾಡಿ. 0
Nī-- ------i---prad---iṇe-----. N--- b-------- p--------- m---- N-v- b-n-a-i-a p-a-a-ṣ-ṇ- m-ḍ-. ------------------------------- Nīvu bandarina pradakṣiṇe māḍi.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? ಇ-ು---್ನ- ಬ-ಟ್ಟು --ರ- --- ಪ್ರ--್ಷ--ಯ--್ಥ--ಳ---? ಇ-------- ಬ----- ಬ--- ಯ-- ಪ--------- ಸ--------- ಇ-ು-ಳ-್-ು ಬ-ಟ-ಟ- ಬ-ರ- ಯ-ವ ಪ-ರ-ಕ-ಷ-ೀ- ಸ-ಥ-ಗ-ಿ-ೆ- ----------------------------------------------- ಇವುಗಳನ್ನು ಬಿಟ್ಟು ಬೇರೆ ಯಾವ ಪ್ರೇಕ್ಷಣೀಯ ಸ್ಥಳಗಳಿವೆ? 0
Ivuga-a--u ---ṭu -ē-e-y-va pr-kṣ-ṇī-a s---ḷa--ḷive? I--------- b---- b--- y--- p--------- s------------ I-u-a-a-n- b-ṭ-u b-r- y-v- p-ē-ṣ-ṇ-y- s-h-ḷ-g-ḷ-v-? --------------------------------------------------- Ivugaḷannu biṭṭu bēre yāva prēkṣaṇīya sthaḷagaḷive?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!