Lauseita

fi Kaupungissa   »   ku In the city

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [bîst û pênc]

In the city

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. E- d----z-m---çim-îstge-a------. E- d------- b---- î------ t----- E- d-x-a-i- b-ç-m î-t-e-a t-ê-ê- -------------------------------- Ez dixwazim biçim îstgeha trênê. 0
Tahdon lentokentälle. E- --xw--im-bi--m -a--f--gehê. E- d------- b---- b----------- E- d-x-a-i- b-ç-m b-l-f-r-e-ê- ------------------------------ Ez dixwazim biçim balafirgehê. 0
Tahdon keskustaan. Ez-dixwa--m-bi--m nave--a-bajê-. E- d------- b---- n------ b----- E- d-x-a-i- b-ç-m n-v-n-a b-j-r- -------------------------------- Ez dixwazim biçim navenda bajêr. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? E----w- -ik-r-m--iç-m îs--eh--tr---? E- ç--- d------ b---- î------ t----- E- ç-w- d-k-r-m b-ç-m î-t-e-a t-ê-ê- ------------------------------------ Ez çawa dikarim biçim îstgeha trênê? 0
Miten pääsen lentokentälle? E-----a---k--im -içim-b-l---r-e-ê? E- ç--- d------ b---- b----------- E- ç-w- d-k-r-m b-ç-m b-l-f-r-e-ê- ---------------------------------- Ez çawa dikarim biçim balafirgehê? 0
Miten pääsen keskustaan? E- ----wa---k-ribim bi--- -alaf---e-ê? E- ê ç--- b-------- b---- b----------- E- ê ç-w- b-k-r-b-m b-ç-m b-l-f-r-e-ê- -------------------------------------- Ez ê çawa bikaribim biçim balafirgehê? 0
Tarvitsen taksin. M-n----si--k--ê-îs--e. M-- t------- p----- e- M-n t-x-i-e- p-w-s- e- ---------------------- Min texsiyek pêwîst e. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Ji--in r- ne-ş-y-----aj------îs--e. J- m-- r- n-------- b---- p----- e- J- m-n r- n-x-e-e-e b-j-r p-w-s- e- ----------------------------------- Ji min re nexşeyeke bajêr pêwîst e. 0
Tarvitsen hotellin. J--min-re ot-l-k-divê. J- m-- r- o----- d---- J- m-n r- o-ê-e- d-v-. ---------------------- Ji min re otêlek divê. 0
Tahtoisin vuokrata auton. E--dix-a--m t-r-m--l----------i-im. E- d------- t---------- k--- b----- E- d-x-a-i- t-r-m-ê-e-ê k-r- b-k-m- ----------------------------------- Ez dixwazim tirimpêlekê kirê bikim. 0
Tässä on luottokorttini. V- q-r-----n-e---ed--ê. V- q---- m-- e q------- V- q-r-a m-n e q-e-i-ê- ----------------------- Va qarta min e qrediyê. 0
Tässä on ajokorttini. Va --on--eya--i-. V- a-------- m--- V- a-o-a-e-a m-n- ----------------- Va ajonameya min. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? L--baj---cihe-ê----dîtin---eye? L- b---- c----- b- d----- h---- L- b-j-r c-h-k- b- d-t-n- h-y-? ------------------------------- Li bajêr cihekê bê dîtinê heye? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Biç-n-beş- k-v- ---b-j--. B---- b--- k--- y- b----- B-ç-n b-ş- k-v- y- b-j-r- ------------------------- Biçin beşa kevn ya bajêr. 0
Tehkää kiertoajelu. Ge-- --jê- -i--n. G--- b---- b----- G-r- b-j-r b-k-n- ----------------- Gera bajêr bikin. 0
Menkää satamaan. Biçi- b---e-ê. B---- b------- B-ç-n b-n-e-ê- -------------- Biçin bênderê. 0
Tehkää satamakierros. Gera-b----r- biki-. G--- b------ b----- G-r- b-n-e-ê b-k-n- ------------------- Gera bênderê bikin. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Cih--î--in--ê-hêj------t--- ---e? C----- d-- y- h----- d----- h---- C-h-k- d-n y- h-j-y- d-t-n- h-y-? --------------------------------- Cihekî din yê hêjayî dîtinê heye? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!