Lauseita

fi Kaupungissa   »   px Na cidade

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [vinte e cinco]

Na cidade

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi portugali (BR) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Gostari--de i- ---sta--o -er---iá-ia. G------- d- i- à e------ f----------- G-s-a-i- d- i- à e-t-ç-o f-r-o-i-r-a- ------------------------------------- Gostaria de ir à estação ferroviária. 0
Tahdon lentokentälle. G--ta-ia d---- ao-a---p--to. G------- d- i- a- a--------- G-s-a-i- d- i- a- a-r-p-r-o- ---------------------------- Gostaria de ir ao aeroporto. 0
Tahdon keskustaan. Gos-a-ia----ir-----entr-. G------- d- i- a- c------ G-s-a-i- d- i- a- c-n-r-. ------------------------- Gostaria de ir ao centro. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? C-m------o ---st---o? C--- c---- à e------- C-m- c-e-o à e-t-ç-o- --------------------- Como chego à estação? 0
Miten pääsen lentokentälle? Com- c-e-- -o-a-r-p-rt-? C--- c---- a- a--------- C-m- c-e-o a- a-r-p-r-o- ------------------------ Como chego ao aeroporto? 0
Miten pääsen keskustaan? Co-o----go-a- -en-ro? C--- c---- a- c------ C-m- c-e-o a- c-n-r-? --------------------- Como chego ao centro? 0
Tarvitsen taksin. E- --e---o-de um tá--. E- p------ d- u- t---- E- p-e-i-o d- u- t-x-. ---------------------- Eu preciso de um táxi. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Eu-p-eci-o-----m-m-p-. E- p------ d- u- m---- E- p-e-i-o d- u- m-p-. ---------------------- Eu preciso de um mapa. 0
Tarvitsen hotellin. E------iso-d--um ----l. E- p------ d- u- h----- E- p-e-i-o d- u- h-t-l- ----------------------- Eu preciso de um hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. G-s--ri---e -luga- um --rro. G------- d- a----- u- c----- G-s-a-i- d- a-u-a- u- c-r-o- ---------------------------- Gostaria de alugar um carro. 0
Tässä on luottokorttini. Aq-i e--- o-meu -------de--r---t-. A--- e--- o m-- c----- d- c------- A-u- e-t- o m-u c-r-ã- d- c-é-i-o- ---------------------------------- Aqui está o meu cartão de crédito. 0
Tässä on ajokorttini. Aq----s-á-- m-nh--ca----r--de h--ili-a--o. A--- e--- a m---- c------- d- h----------- A-u- e-t- a m-n-a c-r-e-r- d- h-b-l-t-ç-o- ------------------------------------------ Aqui está a minha carteira de habilitação. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? O-q---há -ara -e -e- -- ---a-e? O q-- h- p--- s- v-- n- c------ O q-e h- p-r- s- v-r n- c-d-d-? ------------------------------- O que há para se ver na cidade? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. V- -- -en-r- h-s--ri---d--c-dad-. V- a- c----- h-------- d- c------ V- a- c-n-r- h-s-ó-i-o d- c-d-d-. --------------------------------- Vá ao centro histórico da cidade. 0
Tehkää kiertoajelu. Vá-faz-- -m pa---i---ela-ci----. V- f---- u- p------ p--- c------ V- f-z-r u- p-s-e-o p-l- c-d-d-. -------------------------------- Vá fazer um passeio pela cidade. 0
Menkää satamaan. Vá--o porto. V- a- p----- V- a- p-r-o- ------------ Vá ao porto. 0
Tehkää satamakierros. V---az-- um -a-s--- p-lo-----o. V- f---- u- p------ p--- p----- V- f-z-r u- p-s-e-o p-l- p-r-o- ------------------------------- Vá fazer um passeio pelo porto. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Q-e-atr----s --rís----- -á--a-s? Q-- a------- t--------- h- m---- Q-e a-r-ç-e- t-r-s-i-a- h- m-i-? -------------------------------- Que atrações turísticas há mais? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!