Lauseita

fi Kaupungissa   »   sk V meste

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [dvadsaťpäť]

V meste

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. C-c-l b- -om-ís--na-želez-i-n--s---i--. C---- b- s-- í-- n- ž--------- s------- C-c-l b- s-m í-ť n- ž-l-z-i-n- s-a-i-u- --------------------------------------- Chcel by som ísť na železničnú stanicu. 0
Tahdon lentokentälle. C--e- -y-s---ís--na-l-ti-ko. C---- b- s-- í-- n- l------- C-c-l b- s-m í-ť n- l-t-s-o- ---------------------------- Chcel by som ísť na letisko. 0
Tahdon keskustaan. Chc----- -om-í----o cen-r-. C---- b- s-- í-- d- c------ C-c-l b- s-m í-ť d- c-n-r-. --------------------------- Chcel by som ísť do centra. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? Ako--a -o-ta--m -- -------č-ú st--i--? A-- s- d------- n- ž--------- s------- A-o s- d-s-a-e- n- ž-l-z-i-n- s-a-i-u- -------------------------------------- Ako sa dostanem na železničnú stanicu? 0
Miten pääsen lentokentälle? A-o s----s----m-na----is-o? A-- s- d------- n- l------- A-o s- d-s-a-e- n- l-t-s-o- --------------------------- Ako sa dostanem na letisko? 0
Miten pääsen keskustaan? Ako-s--d-st---- do cen-ra? A-- s- d------- d- c------ A-o s- d-s-a-e- d- c-n-r-? -------------------------- Ako sa dostanem do centra? 0
Tarvitsen taksin. Po--ebuje- -a---. P--------- t----- P-t-e-u-e- t-x-k- ----------------- Potrebujem taxík. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Po-r-b--em-mapu---st-. P--------- m--- m----- P-t-e-u-e- m-p- m-s-a- ---------------------- Potrebujem mapu mesta. 0
Tarvitsen hotellin. P---eb--em --t-l. P--------- h----- P-t-e-u-e- h-t-l- ----------------- Potrebujem hotel. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Chce--by--o- -- -re-aja- -ut-. C---- b- s-- s- p------- a---- C-c-l b- s-m s- p-e-a-a- a-t-. ------------------------------ Chcel by som si prenajať auto. 0
Tässä on luottokorttini. T---e-mo-a--redit-á--a---. T- j- m--- k------- k----- T- j- m-j- k-e-i-n- k-r-a- -------------------------- Tu je moja kreditná karta. 0
Tässä on ajokorttini. Tu-----ô--v-d-č--ý-p-e-ka-. T- j- m-- v------- p------- T- j- m-j v-d-č-k- p-e-k-z- --------------------------- Tu je môj vodičský preukaz. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Čo-v-e-ko-s--d- vi-----v-m--t-? Č- v----- s- d- v----- v m----- Č- v-e-k- s- d- v-d-e- v m-s-e- ------------------------------- Čo všetko sa dá vidieť v meste? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. C-oďt--d- ---r--o ----a. C----- d- s------ m----- C-o-t- d- s-a-é-o m-s-a- ------------------------ Choďte do starého mesta. 0
Tehkää kiertoajelu. Ur-b-- si--kru--- ---du p---este. U----- s- o------ j---- p- m----- U-o-t- s- o-r-ž-ú j-z-u p- m-s-e- --------------------------------- Urobte si okružnú jazdu po meste. 0
Menkää satamaan. Ch-ď-e ---prí----u. C----- d- p-------- C-o-t- d- p-í-t-v-. ------------------- Choďte do prístavu. 0
Tehkää satamakierros. U----e-si--k-u--- j-zd- ------s-a--. U----- s- o------ j---- p- p-------- U-o-t- s- o-r-ž-ú j-z-u p- p-í-t-v-. ------------------------------------ Urobte si okružnú jazdu po prístave. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Aké -am--------s-i s--t---šte okr---to--? A-- p------------- s- t- e--- o---- t---- A-é p-m-t-h-d-o-t- s- t- e-t- o-r-m t-h-? ----------------------------------------- Aké pamätihodnosti sú tu ešte okrem toho? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!