Lauseita

fi Kaupungissa   »   sr У граду

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [двадесет и пет]

25 [dvadeset i pet]

У граду

[U gradu]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Х--о-- -те-а-бих -- ----зн--ке ст---це. Х--- / х---- б-- д- ж--------- с------- Х-е- / х-е-а б-х д- ж-л-з-и-к- с-а-и-е- --------------------------------------- Хтео / хтела бих до железничке станице. 0
H----/ -t-----ih d- ž---z-i-k---------. H--- / h---- b-- d- ž--------- s------- H-e- / h-e-a b-h d- ž-l-z-i-k- s-a-i-e- --------------------------------------- Hteo / htela bih do železničke stanice.
Tahdon lentokentälle. Х-ео /-х-е-а -и-----аер-дро--. Х--- / х---- б-- д- а--------- Х-е- / х-е-а б-х д- а-р-д-о-а- ------------------------------ Хтео / хтела бих до аеродрома. 0
Ht---- h------ih do-aer--roma. H--- / h---- b-- d- a--------- H-e- / h-e-a b-h d- a-r-d-o-a- ------------------------------ Hteo / htela bih do aerodroma.
Tahdon keskustaan. Х--о /--т-л- --- до -е-т----р-да. Х--- / х---- б-- д- ц----- г----- Х-е- / х-е-а б-х д- ц-н-р- г-а-а- --------------------------------- Хтео / хтела бих до центра града. 0
Ht-o-/------ --- do c-nt-a----d-. H--- / h---- b-- d- c----- g----- H-e- / h-e-a b-h d- c-n-r- g-a-a- --------------------------------- Hteo / htela bih do centra grada.
Miten pääsen rautatieasemalle? Ка-о--а -де------е---н-----стан---? К--- д- и--- д- ж--------- с------- К-к- д- и-е- д- ж-л-з-и-к- с-а-и-е- ----------------------------------- Како да идем до железничке станице? 0
Ka---d--idem-----e----ič-----a-i--? K--- d- i--- d- ž--------- s------- K-k- d- i-e- d- ž-l-z-i-k- s-a-i-e- ----------------------------------- Kako da idem do železničke stanice?
Miten pääsen lentokentälle? К--о ---ид-м -о а-р-д--м-? К--- д- и--- д- а--------- К-к- д- и-е- д- а-р-д-о-а- -------------------------- Како да идем до аеродрома? 0
Kako ------m--o a-rod--ma? K--- d- i--- d- a--------- K-k- d- i-e- d- a-r-d-o-a- -------------------------- Kako da idem do aerodroma?
Miten pääsen keskustaan? К-ко да------------т-а-гр---? К--- д- и--- д- ц----- г----- К-к- д- и-е- д- ц-н-р- г-а-а- ----------------------------- Како да идем до центра града? 0
Kako-da --e- -- ce-tra -r---? K--- d- i--- d- c----- g----- K-k- d- i-e- d- c-n-r- g-a-a- ----------------------------- Kako da idem do centra grada?
Tarvitsen taksin. Тре-а- та-си. Т----- т----- Т-е-а- т-к-и- ------------- Требам такси. 0
Tr-ba---ak--. T----- t----- T-e-a- t-k-i- ------------- Trebam taksi.
Tarvitsen kaupungin kartan. Т----м--л---г-а--. Т----- п--- г----- Т-е-а- п-а- г-а-а- ------------------ Требам план града. 0
Treb-- --a- grad-. T----- p--- g----- T-e-a- p-a- g-a-a- ------------------ Trebam plan grada.
Tarvitsen hotellin. Т--б-- хо--л. Т----- х----- Т-е-а- х-т-л- ------------- Требам хотел. 0
Tre--m hotel. T----- h----- T-e-a- h-t-l- ------------- Trebam hotel.
Tahtoisin vuokrata auton. Хтео ---тел---их--з--ј--ти-ауто. Х--- / х---- б-- и-------- а---- Х-е- / х-е-а б-х и-н-ј-и-и а-т-. -------------------------------- Хтео / хтела бих изнајмити ауто. 0
H--o-/-h--l- --- -zn-jm-t- au-o. H--- / h---- b-- i-------- a---- H-e- / h-e-a b-h i-n-j-i-i a-t-. -------------------------------- Hteo / htela bih iznajmiti auto.
Tässä on luottokorttini. Овде ј- --ја------тн- -а-т---. О--- ј- м--- к------- к------- О-д- ј- м-ј- к-е-и-н- к-р-и-а- ------------------------------ Овде је моја кредитна картица. 0
Ovde-j- ---a-k----t-a-k-rti--. O--- j- m--- k------- k------- O-d- j- m-j- k-e-i-n- k-r-i-a- ------------------------------ Ovde je moja kreditna kartica.
Tässä on ajokorttini. О-де-је-м------зач-а-доз--ла. О--- ј- м--- в------ д------- О-д- ј- м-ј- в-з-ч-а д-з-о-а- ----------------------------- Овде је моја возачка дозвола. 0
O-d--j- -o-- -o--------z-ola. O--- j- m--- v------ d------- O-d- j- m-j- v-z-č-a d-z-o-a- ----------------------------- Ovde je moja vozačka dozvola.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ш-а се-и-а вид-ти-у------? Ш-- с- и-- в----- у г----- Ш-а с- и-а в-д-т- у г-а-у- -------------------------- Шта се има видети у граду? 0
Š-- s- ----videti-u-g-a-u? Š-- s- i-- v----- u g----- Š-a s- i-a v-d-t- u g-a-u- -------------------------- Šta se ima videti u gradu?
Menkää vanhaankaupunkiin. И---е у-с-ари-----. И---- у с---- г---- И-и-е у с-а-и г-а-. ------------------- Идите у стари град. 0
I--t--u ----i-gr-d. I---- u s---- g---- I-i-e u s-a-i g-a-. ------------------- Idite u stari grad.
Tehkää kiertoajelu. Напр---т-----ла-ак г-а--. Н-------- о------- г----- Н-п-а-и-е о-и-а-а- г-а-а- ------------------------- Направите обилазак града. 0
Na--av-te obi-aza--g-ad-. N-------- o------- g----- N-p-a-i-e o-i-a-a- g-a-a- ------------------------- Napravite obilazak grada.
Menkää satamaan. И-ите-до луке. И---- д- л---- И-и-е д- л-к-. -------------- Идите до луке. 0
I-it- d- ---e. I---- d- l---- I-i-e d- l-k-. -------------- Idite do luke.
Tehkää satamakierros. На--ав--- -б----ак -у--. Н-------- о------- л---- Н-п-а-и-е о-и-а-а- л-к-. ------------------------ Направите обилазак лукe. 0
N----vi---o---a-a---uke. N-------- o------- l---- N-p-a-i-e o-i-a-a- l-k-. ------------------------ Napravite obilazak luke.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? К-је-још -н---ни--сти-по--оје? К--- ј-- з----------- п------- К-ј- ј-ш з-а-е-и-о-т- п-с-о-е- ------------------------------ Које још знаменитости постоје? 0
Koj--------a---it-sti-po-toj-? K--- j-- z----------- p------- K-j- j-š z-a-e-i-o-t- p-s-o-e- ------------------------------ Koje još znamenitosti postoje?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!