Lauseita

fi Kaupungissa   »   tr Şehirde

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25 [yirmi beş]

Şehirde

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. Tren istas--n--a-gi---k--sti-or-m. T--- i---------- g----- i--------- T-e- i-t-s-o-u-a g-t-e- i-t-y-r-m- ---------------------------------- Tren istasyonuna gitmek istiyorum. 0
Tahdon lentokentälle. Hava---anına --t-----sti-or--. H----------- g----- i--------- H-v-l-m-n-n- g-t-e- i-t-y-r-m- ------------------------------ Havalimanına gitmek istiyorum. 0
Tahdon keskustaan. Şe--r -e------e-g---ek-----yo-u-. Ş---- m-------- g----- i--------- Ş-h-r m-r-e-i-e g-t-e- i-t-y-r-m- --------------------------------- Şehir merkezine gitmek istiyorum. 0
Miten pääsen rautatieasemalle? T-en-i-t-syo-u-a na--- -id----? T--- i---------- n---- g------- T-e- i-t-s-o-u-a n-s-l g-d-r-m- ------------------------------- Tren istasyonuna nasıl giderim? 0
Miten pääsen lentokentälle? Hav-li-a---- na--l gi-e--m? H----------- n---- g------- H-v-l-m-n-n- n-s-l g-d-r-m- --------------------------- Havalimanına nasıl giderim? 0
Miten pääsen keskustaan? Ş-h----erk-z--- na-ıl--iderim? Ş---- m-------- n---- g------- Ş-h-r m-r-e-i-e n-s-l g-d-r-m- ------------------------------ Şehir merkezine nasıl giderim? 0
Tarvitsen taksin. Bir--ak-iy---hti-a-ım-v--. B-- t------ i-------- v--- B-r t-k-i-e i-t-y-c-m v-r- -------------------------- Bir taksiye ihtiyacım var. 0
Tarvitsen kaupungin kartan. Bir---h-- -arit---n- ih---a-ım -ar. B-- ş---- h--------- i-------- v--- B-r ş-h-r h-r-t-s-n- i-t-y-c-m v-r- ----------------------------------- Bir şehir haritasına ihtiyacım var. 0
Tarvitsen hotellin. B-- -te-- i-t--ac-- -a-. B-- o---- i-------- v--- B-r o-e-e i-t-y-c-m v-r- ------------------------ Bir otele ihtiyacım var. 0
Tahtoisin vuokrata auton. Bi- -ra-a -i--l-mak ---iy-r-m. B-- a---- k-------- i--------- B-r a-a-a k-r-l-m-k i-t-y-r-m- ------------------------------ Bir araba kiralamak istiyorum. 0
Tässä on luottokorttini. İş---kr--- -ar-ı-. İ--- k---- k------ İ-t- k-e-i k-r-ı-. ------------------ İşte kredi kartım. 0
Tässä on ajokorttini. İ--e--ü-----b-l-em. İ--- s----- b------ İ-t- s-r-c- b-l-e-. ------------------- İşte sürücü belgem. 0
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? Ş--ird----r---ce- -- v--? Ş------ g-------- n- v--- Ş-h-r-e g-r-l-c-k n- v-r- ------------------------- Şehirde görülecek ne var? 0
Menkää vanhaankaupunkiin. Şehr-n-eski-kı---n- gi-in--. Ş----- e--- k------ g------- Ş-h-i- e-k- k-s-ı-a g-d-n-z- ---------------------------- Şehrin eski kısmına gidiniz. 0
Tehkää kiertoajelu. Şe-ir ------t-nı-. Ş---- t--- a------ Ş-h-r t-r- a-ı-ı-. ------------------ Şehir turu atınız. 0
Menkää satamaan. L-ma-- -i---iz. L----- g------- L-m-n- g-d-n-z- --------------- Limana gidiniz. 0
Tehkää satamakierros. L--a--t--u ---ı-ı-. L---- t--- y------- L-m-n t-r- y-p-n-z- ------------------- Liman turu yapınız. 0
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? Gö----eye değ-r b---a -ele- --r? G-------- d---- b---- n---- v--- G-r-l-e-e d-ğ-r b-ş-a n-l-r v-r- -------------------------------- Görülmeye değer başka neler var? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!