Lauseita

fi Kaupungissa   »   zh 在城里

25 [kaksikymmentäviisi]

Kaupungissa

Kaupungissa

25[二十五]

25 [Èrshíwǔ]

在城里

[zài chéng lǐ]

suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Tahdon rautatieasemalle. 我 要 到 火-- 去 。 我 要 到 火车站 去 。 0
w- y-- d-- h----- z--- q-. wǒ y-- d-- h----- z--- q-. wǒ yào dào huǒchē zhàn qù. w- y-o d-o h-ǒ-h- z-à- q-. -------------------------.
Tahdon lentokentälle. 我 要 到 飞-- 去 。 我 要 到 飞机场 去 。 0
W- y-- d-- f---- c---- q-. Wǒ y-- d-- f---- c---- q-. Wǒ yào dào fēijī chǎng qù. W- y-o d-o f-i-ī c-ǎ-g q-. -------------------------.
Tahdon keskustaan. 我 要 到 市-- 去 。 我 要 到 市中心 去 。 0
W- y-- d-- s-- z------- q-. Wǒ y-- d-- s-- z------- q-. Wǒ yào dào shì zhōngxīn qù. W- y-o d-o s-ì z-ō-g-ī- q-. --------------------------.
Miten pääsen rautatieasemalle? 到 火-- 怎- 走 ? 到 火车站 怎么 走 ? 0
D-- h----- z--- z---- z--? Dà- h----- z--- z---- z--? Dào huǒchē zhàn zěnme zǒu? D-o h-ǒ-h- z-à- z-n-e z-u? -------------------------?
Miten pääsen lentokentälle? 到 飞-- 怎- 走 ? 到 飞机场 怎么 走 ? 0
D-- f---- c---- z---- z--? Dà- f---- c---- z---- z--? Dào fēijī chǎng zěnme zǒu? D-o f-i-ī c-ǎ-g z-n-e z-u? -------------------------?
Miten pääsen keskustaan? 到 市-- 怎- 走 ? 到 市中心 怎么 走 ? 0
D-- s-- z------- z---- z--? Dà- s-- z------- z---- z--? Dào shì zhōngxīn zěnme zǒu? D-o s-ì z-ō-g-ī- z-n-e z-u? --------------------------?
Tarvitsen taksin. 我 需- 一- 出-- 。 我 需要 一辆 出租车 。 0
W- x---- y- l---- c---- c--. Wǒ x---- y- l---- c---- c--. Wǒ xūyào yī liàng chūzū chē. W- x-y-o y- l-à-g c-ū-ū c-ē. ---------------------------.
Tarvitsen kaupungin kartan. 我 需- 一- 城- 地- 。 我 需要 一张 城市 地图 。 0
W- x---- y- z---- c------- d---. Wǒ x---- y- z---- c------- d---. Wǒ xūyào yī zhāng chéngshì dìtú. W- x-y-o y- z-ā-g c-é-g-h- d-t-. -------------------------------.
Tarvitsen hotellin. 我 要 住 宾- 。 我 要 住 宾馆 。 0
W- y-- z-- b------. Wǒ y-- z-- b------. Wǒ yào zhù bīnguǎn. W- y-o z-ù b-n-u-n. ------------------.
Tahtoisin vuokrata auton. 我 要 租 一- 车 。 我 要 租 一辆 车 。 0
W- y-- z- y- l---- c--. Wǒ y-- z- y- l---- c--. Wǒ yào zū yī liàng chē. W- y-o z- y- l-à-g c-ē. ----------------------.
Tässä on luottokorttini. 这是 我- 信-- 。 这是 我的 信用卡 。 0
Z-- s-- w- d- x--------. Zh- s-- w- d- x--------. Zhè shì wǒ de xìnyòngkǎ. Z-è s-ì w- d- x-n-ò-g-ǎ. -----------------------.
Tässä on ajokorttini. 这是 我- 驾--/驾- 。 这是 我的 驾驶证/驾照 。 0
Z-- s-- w- d- j----- z----/ j------. Zh- s-- w- d- j----- z----/ j------. Zhè shì wǒ de jiàshǐ zhèng/ jiàzhào. Z-è s-ì w- d- j-à-h- z-è-g/ j-à-h-o. --------------------------/--------.
Mitä nähtävyyksiä kaupungissa on? 这 城-- 有 什- 景-- 可- 参- ? 这 城市里 有 什么 景点儿 可以 参观 ? 0
Z-- c------- l- y-- s-- m- j------- e- k--- c------? Zh- c------- l- y-- s-- m- j------- e- k--- c------? Zhè chéngshì li yǒu shé me jǐngdiǎn er kěyǐ cānguān? Z-è c-é-g-h- l- y-u s-é m- j-n-d-ǎ- e- k-y- c-n-u-n? ---------------------------------------------------?
Menkää vanhaankaupunkiin. 您 去 古- 吧 。 您 去 古城 吧 。 0
N-- q- g------ b-. Ní- q- g------ b-. Nín qù gǔchéng ba. N-n q- g-c-é-g b-. -----------------.
Tehkää kiertoajelu. 您 可- 乘- 环- 一- 。 您 可以 乘车 环城 一游 。 0
N-- k--- c---- c-- h--- c---- y- y--. Ní- k--- c---- c-- h--- c---- y- y--. Nín kěyǐ chéng chē huán chéng yī yóu. N-n k-y- c-é-g c-ē h-á- c-é-g y- y-u. ------------------------------------.
Menkää satamaan. 您 去 港- 吧 。 您 去 港口 吧 。 0
N-- q- g------ b-. Ní- q- g------ b-. Nín qù gǎngkǒu ba. N-n q- g-n-k-u b-. -----------------.
Tehkää satamakierros. 您 沿- 港- 走-- 。 您 沿着 港口 走一走 。 0
N-- y----- g------ z-- y- z--. Ní- y----- g------ z-- y- z--. Nín yánzhe gǎngkǒu zǒu yī zǒu. N-n y-n-h- g-n-k-u z-u y- z-u. -----------------------------.
Mitä nähtävyyksiä sen lisäksi vielä löytyy? 除此-- 还- 什- 名--- ? 除此之外 还有 什么 名胜古迹 ? 0
C-- c- z-- w-- h-- y-- s-- m- m-------- g---? Ch- c- z-- w-- h-- y-- s-- m- m-------- g---? Chú cǐ zhī wài hái yǒu shé me míngshèng gǔjī? C-ú c- z-ī w-i h-i y-u s-é m- m-n-s-è-g g-j-? --------------------------------------------?

Slaavilaiset kielet

300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli. Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Slaavilaisia kieliä on noin 20. Tärkein niistä on venäjä. Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli. Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa. Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin. Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet. Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki. Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä. Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria. Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä. Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli. Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään. Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet. Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista. Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään. Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia. Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita. Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot. Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia. Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä. Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen. Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja. Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä. Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä. Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi: Wszystko będzie dobrze!