Lauseita

fi Luonnossa   »   bs U prirodi

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [dvadeset i šest]

U prirodi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Vi--š--i t-m----lu? V---- l- t--- k---- V-d-š l- t-m- k-l-? ------------------- Vidiš li tamo kulu? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? Vi-iš-----a-o p-ani-u? V---- l- t--- p------- V-d-š l- t-m- p-a-i-u- ---------------------- Vidiš li tamo planinu? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? V---- -i-ta---s--o? V---- l- t--- s---- V-d-š l- t-m- s-l-? ------------------- Vidiš li tamo selo? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Vid-- -- -----r-je--? V---- l- t--- r------ V-d-š l- t-m- r-j-k-? --------------------- Vidiš li tamo rijeku? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? V--i--li--amo m-s-? V---- l- t--- m---- V-d-š l- t-m- m-s-? ------------------- Vidiš li tamo most? 0
Näetkö tuon järven tuolla? V-d-- -- t-m---ez--o? V---- l- t--- j------ V-d-š l- t-m- j-z-r-? --------------------- Vidiš li tamo jezero? 0
Minä pidän tuosta linnusta. Оn---t-ca ---- mi s- ---đ-. О-- p---- t--- m- s- s----- О-a p-i-a t-m- m- s- s-i-a- --------------------------- Оna ptica tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta puusta. O------- -a-------e s-iđ-. O-- d--- t--- m- s- s----- O-o d-v- t-m- m- s- s-i-a- -------------------------- Ono drvo tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Ov-j--a-en----je m--se -vi-a. O--- k---- o---- m- s- s----- O-a- k-m-n o-d-e m- s- s-i-a- ----------------------------- Ovaj kamen ovdje mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta puistosta. O-aj p--k---mo m- se --i--. O--- p--- t--- m- s- s----- O-a- p-r- t-m- m- s- s-i-a- --------------------------- Onaj park tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. Ona- v---ta------se s--đa. O--- v-- t--- m- s- s----- O-a- v-t t-m- m- s- s-i-a- -------------------------- Onaj vrt tamo mi se sviđa. 0
Minä pidän tästä kukasta. Ova----ijet---dj- -i ---s--đa. O--- c----- o---- m- s- s----- O-a- c-i-e- o-d-e m- s- s-i-a- ------------------------------ Ovaj cvijet ovdje mi se sviđa. 0
Tämä on mielestäni kaunis. M--l-m-d- -- ----p-. M----- d- j- l------ M-s-i- d- j- l-j-p-. -------------------- Mislim da je lijepo. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. Misl-- d- je----e-esan---. M----- d- j- i------------ M-s-i- d- j- i-t-r-s-n-n-. -------------------------- Mislim da je interesantno. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. M--lim da je-pre---sno. M----- d- j- p--------- M-s-i- d- j- p-e-r-s-o- ----------------------- Mislim da je prekrasno. 0
Tämä on mielestäni ruma. M-s-im d- je--už-o. M----- d- j- r----- M-s-i- d- j- r-ž-o- ------------------- Mislim da je ružno. 0
Tämä on mielestäni tylsä. Mi-l-- da je -o-a--o. M----- d- j- d------- M-s-i- d- j- d-s-d-o- --------------------- Mislim da je dosadno. 0
Tämä on mielestäni hirveä. Mi-l---da-je -t--š-o. M----- d- j- s------- M-s-i- d- j- s-r-š-o- --------------------- Mislim da je strašno. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!