Lauseita

fi Luonnossa   »   da I naturen

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [seksogtyve]

I naturen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Kan--u ---t-r--t -e-? K-- d- s- t----- d--- K-n d- s- t-r-e- d-r- --------------------- Kan du se tårnet der? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? K-n-----e -j-r-e- ---? K-- d- s- b------ d--- K-n d- s- b-e-g-t d-r- ---------------------- Kan du se bjerget der? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Kan -u--- lan-s-ye- d-r? K-- d- s- l-------- d--- K-n d- s- l-n-s-y-n d-r- ------------------------ Kan du se landsbyen der? 0
Näetkö tuon joen tuolla? K-n-du--e f-od-- d-r? K-- d- s- f----- d--- K-n d- s- f-o-e- d-r- --------------------- Kan du se floden der? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Kan--- s- bro-n d--? K-- d- s- b---- d--- K-n d- s- b-o-n d-r- -------------------- Kan du se broen der? 0
Näetkö tuon järven tuolla? K-n -- -- søen-de-? K-- d- s- s--- d--- K-n d- s- s-e- d-r- ------------------- Kan du se søen der? 0
Minä pidän tuosta linnusta. De------f--- --n-j----odt -id-. D-- d-- f--- k-- j-- g--- l---- D-n d-r f-g- k-n j-g g-d- l-d-. ------------------------------- Den der fugl kan jeg godt lide. 0
Minä pidän tuosta puusta. D-t---r--ræ-k---jeg --dt l-de. D-- d-- t-- k-- j-- g--- l---- D-t d-r t-æ k-n j-g g-d- l-d-. ------------------------------ Det der træ kan jeg godt lide. 0
Minä pidän tuosta kivestä. D-n-her-sten --n---g-g-d- l-de. D-- h-- s--- k-- j-- g--- l---- D-n h-r s-e- k-n j-g g-d- l-d-. ------------------------------- Den her sten kan jeg godt lide. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Den -a-k--er --n -e- -odt-li--. D-- p--- d-- k-- j-- g--- l---- D-n p-r- d-r k-n j-g g-d- l-d-. ------------------------------- Den park der kan jeg godt lide. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. D-- ha----e- --n-je- ---t---d-. D-- h--- d-- k-- j-- g--- l---- D-n h-v- d-r k-n j-g g-d- l-d-. ------------------------------- Den have der kan jeg godt lide. 0
Minä pidän tästä kukasta. Den-her---o-s- --- --g--od- lid-. D-- h-- b----- k-- j-- g--- l---- D-n h-r b-o-s- k-n j-g g-d- l-d-. --------------------------------- Den her blomst kan jeg godt lide. 0
Tämä on mielestäni kaunis. J-g -y---- d-- ---smu--. J-- s----- d-- e- s----- J-g s-n-s- d-t e- s-u-t- ------------------------ Jeg synes, det er smukt. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. Jeg sy-e---d-t -----t---ssant. J-- s----- d-- e- i----------- J-g s-n-s- d-t e- i-t-r-s-a-t- ------------------------------ Jeg synes, det er interessant. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. Jeg-syne-, --t ----i--n--r-i-. J-- s----- d-- e- v----------- J-g s-n-s- d-t e- v-d-n-e-l-g- ------------------------------ Jeg synes, det er vidunderlig. 0
Tämä on mielestäni ruma. Jeg sy-e-, de---r -rim-. J-- s----- d-- e- g----- J-g s-n-s- d-t e- g-i-t- ------------------------ Jeg synes, det er grimt. 0
Tämä on mielestäni tylsä. J-- syn--- ----e- ked-l--t. J-- s----- d-- e- k-------- J-g s-n-s- d-t e- k-d-l-g-. --------------------------- Jeg synes, det er kedeligt. 0
Tämä on mielestäni hirveä. Je--syne-,-de- -r f--f----l-gt. J-- s----- d-- e- f------------ J-g s-n-s- d-t e- f-r-æ-d-l-g-. ------------------------------- Jeg synes, det er forfærdeligt. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!