Lauseita

fi Luonnossa   »   fr Dans la nature

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [vingt-six]

Dans la nature

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ranska Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? Vo----- l- t--- ? Vois-tu la tour ? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? Vo----- l- m------- ? Vois-tu la montagne ? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Vo----- l- v------ ? Vois-tu le village ? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Vo----- l- r------ ? Vois-tu la rivière ? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Vo----- l- p--- ? Vois-tu le pont ? 0
Näetkö tuon järven tuolla? Vo----- l- l-- ? Vois-tu le lac ? 0
Minä pidän tuosta linnusta. Ce- o----- m- p----. Cet oiseau me plaît. 0
Minä pidän tuosta puusta. Ce- a---- m- p----. Cet arbre me plaît. 0
Minä pidän tuosta kivestä. Ce--- p----- m- p----. Cette pierre me plaît. 0
Minä pidän tuosta puistosta. Ce p--- m- p----. Ce parc me plaît. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. Ce j----- m- p----. Ce jardin me plaît. 0
Minä pidän tästä kukasta. Ce--- f---- m- p----. Cette fleur me plaît. 0
Tämä on mielestäni kaunis. Je t----- ç- j---. Je trouve ça joli. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. Je t----- ç- i----------. Je trouve ça intéressant. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. Je t----- ç- m---------. Je trouve ça magnifique. 0
Tämä on mielestäni ruma. Je t----- ç- l---. Je trouve ça laid. 0
Tämä on mielestäni tylsä. Je t----- ç- e-------. Je trouve ça ennuyeux. 0
Tämä on mielestäni hirveä. Je t----- ç- a------. Je trouve ça affreux. 0

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!