Lauseita

fi Luonnossa   »   ku In nature

26 [kaksikymmentäkuusi]

Luonnossa

Luonnossa

26 [ bîst û şeş]

In nature

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Näetkö tuon tornin tuolla? T--b--û-a--i-wir d--î--? T- b----- l- w-- d------ T- b-r-y- l- w-r d-b-n-? ------------------------ Tu barûya li wir dibînî? 0
Näetkö tuon vuoren tuolla? T----y-yê--i w-r dibîn-? T- ç----- l- w-- d------ T- ç-y-y- l- w-r d-b-n-? ------------------------ Tu çiyayê li wir dibînî? 0
Näetkö tuon kylän tuolla? Tu -undê l--wir di-înî? T- g---- l- w-- d------ T- g-n-ê l- w-r d-b-n-? ----------------------- Tu gundê li wir dibînî? 0
Näetkö tuon joen tuolla? Tu -e---li wi---i--nî? T- ç--- l- w-- d------ T- ç-m- l- w-r d-b-n-? ---------------------- Tu çemê li wir dibînî? 0
Näetkö tuon sillan tuolla? Tu rê--r---- w-r-di----? T- r----- l- w-- d------ T- r-p-r- l- w-r d-b-n-? ------------------------ Tu rêpira li wir dibînî? 0
Näetkö tuon järven tuolla? T- g----li --- -i-înî? T- g--- l- w-- d------ T- g-l- l- w-r d-b-n-? ---------------------- Tu gola li wir dibînî? 0
Minä pidän tuosta linnusta. Ci--ka-li vi- d-----waş---in. C----- l- v-- d--- x---- m--- C-v-k- l- v-r d-ç- x-a-a m-n- ----------------------------- Civîka li vir diçe xwaşa min. 0
Minä pidän tuosta puusta. Da-- li ---şiy- m-- di--. D--- l- x------ m-- d---- D-r- l- x-a-i-a m-n d-ç-. ------------------------- Dara li xwaşiya min diçe. 0
Minä pidän tuosta kivestä. K--i-ê li -ir-----w-şiya m-n --çe. K----- l- v-- l- x------ m-- d---- K-v-r- l- v-r l- x-e-i-a m-n d-ç-. ---------------------------------- Kevirê li vir li xweşiya min diçe. 0
Minä pidän tuosta puistosta. P-rq- -i-w----i x-a--y- --n-diçe. P---- l- w-- l- x------ m-- d---- P-r-a l- w-r l- x-a-i-a m-n d-ç-. --------------------------------- Parqa li wir li xwaşiya min diçe. 0
Minä pidän tuosta puutarhasta. B-x-e-ê--i--i--li -----y- -i- --ç-. B------ l- w-- l- x------ m-- d---- B-x-e-ê l- w-r l- x-a-i-a m-n d-ç-. ----------------------------------- Bexçeyê li wir li xwaşiya min diçe. 0
Minä pidän tästä kukasta. Ku-î-k---- v-r -i x-eş----------ç-. K------ l- v-- l- x------ m-- d---- K-l-l-a l- v-r l- x-e-i-a m-n d-ç-. ----------------------------------- Kulîlka li vir li xweşiya min diçe. 0
Tämä on mielestäni kaunis. Ez-v--xwe-ik -ib--i-. E- v- x----- d------- E- v- x-e-i- d-b-n-m- --------------------- Ez vî xweşik dibînim. 0
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen. E- vî-e--- -ib-nim. E- v- e--- d------- E- v- e-ê- d-b-n-m- ------------------- Ez vî ecêb dibînim. 0
Tämä on mielestäni todella kaunis. Ez-vî-berzî- --bî---. E- v- b----- d------- E- v- b-r-î- d-b-n-m- --------------------- Ez vî berzîş dibînim. 0
Tämä on mielestäni ruma. Ez--- --r-- -i-----. E- v- k---- d------- E- v- k-r-t d-b-n-m- -------------------- Ez vî kirêt dibînim. 0
Tämä on mielestäni tylsä. E--v--a---k-r dib----. E- v- a------ d------- E- v- a-i-k-r d-b-n-m- ---------------------- Ez vî acizker dibînim. 0
Tämä on mielestäni hirveä. E---- ---s-a- --b-ni-. E- v- t------ d------- E- v- t-r-n-k d-b-n-m- ---------------------- Ez vî tirsnak dibînim. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielet ja sanonnat

Joka kielessä on sanontoja. Täten sanonnat ovat tärkeä osa kansallista identiteettiä. Sanonnat paljastavat kunkin maan normeja ja arvoja. Niiden muoto on yleensä tunnettu ja määrätty; sitä ei voi muuttaa. Sanonnat ovat aina lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä käytetään usein kielikuvia. Monet sanonnat on myös luotu runon tapaan. Useimmat sanonnat antavat neuvoja tai käyttäytymisohjeita. Joissakin sanonnoissa on myös selvää arvostelua. Sanonnoissa käytetään myös usein stereotyyppejä. Ne voivat olla toisten kansojen tai maiden ajateltuja tyypillisiä piirteitä. Sanonnoilla on pitkä perinne. Aristoteles kehui niitä lyhyiksi filosofisiksi teoksiksi. Ne ovat puhetaidossa ja kirjallisuudessa tärkeä tyylikeino. Ne ovat erikoisia, koska ne ovat aina ajankohtaisia. Kielitieteessä on oppiaine, joka on omistautunut juuri niille. Monet sanonnat esiintyvät useissa kielissä. Ne voivat siten olla sanastollisesti yhtäläisiä. Siinä tapauksessa eri kielten puhujat käyttävät samoja sanoja. Bellende Hunde beißen nicht, Perro que ladra no muerde. (Haukkuva koira ei pure.) (saksa-espanja) Toiset sanonnat ovat merkitykseltään samanlaisia. Sama ajatus on ilmaistu eri sanoilla. Appeler un chat un chat, Dire pane al pane e vino al vino. (Puhua asioista rehellisesti ja suoraan) (ranska-italia) Sanonnat siis auttavat meitä ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Mielenkiintoisimpia ovat sanonnat, jotka tunnetaan eri puolilla maailmaa. Ne koskevat ihmiselämän ”tärkeitä” asioita. Nuo sanonnat käsittelevät kaikille yhteisiä kokemuksia. Ne osoittavat, että olemme kaikki samanlaisia – riippumatta siitä, mitä kieltä puhumme!