Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   et Restoranis 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [kolmkümmend üks]

Restoranis 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Ma-s--vi-si- --l-oog-. M- s-------- e-------- M- s-o-i-s-n e-l-o-g-. ---------------------- Ma sooviksin eelrooga. 0
Haluaisin salaatin. Ma -oovik--- salat--. M- s-------- s------- M- s-o-i-s-n s-l-t-t- --------------------- Ma sooviksin salatit. 0
Haluaisin keiton. Ma -o-v-ks---sup-i. M- s-------- s----- M- s-o-i-s-n s-p-i- ------------------- Ma sooviksin suppi. 0
Haluaisin jälkiruuan. M- -o--i-s-n -ag--t----. M- s-------- m---------- M- s-o-i-s-n m-g-s-o-t-. ------------------------ Ma sooviksin magustoitu. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Ma so--i-si--k-o------ää--s-. M- s-------- k------ j------- M- s-o-i-s-n k-o-e-a j-ä-i-t- ----------------------------- Ma sooviksin koorega jäätist. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Ma--o-vik--- p-u-il-u või --ust-. M- s-------- p------- v-- j------ M- s-o-i-s-n p-u-i-j- v-i j-u-t-. --------------------------------- Ma sooviksin puuvilju või juustu. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. M- soovi---me h-mmiku-t ----. M- s--------- h-------- s---- M- s-o-i-s-m- h-m-i-u-t s-ü-. ----------------------------- Me sooviksime hommikust süüa. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. Me-s-ov-----e--õuna--s---. M- s--------- l----- s---- M- s-o-i-s-m- l-u-a- s-ü-. -------------------------- Me sooviksime lõunat süüa. 0
Haluaisimme syödä illallisen. Me-s-oviks--e---t-st s-üa. M- s--------- õ----- s---- M- s-o-i-s-m- õ-t-s- s-ü-. -------------------------- Me sooviksime õhtust süüa. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? M----te h-mmiku-öögiks s--v---? M--- t- h------------- s------- M-d- t- h-m-i-u-ö-g-k- s-o-i-e- ------------------------------- Mida te hommikusöögiks soovite? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? S--a-- m----l-ad- ja me--a? S----- m--------- j- m----- S-i-k- m-r-e-a-d- j- m-e-a- --------------------------- Saiake marmelaadi ja meega? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Rösts-i-v-rs---ja ---st-ga? R------ v----- j- j-------- R-s-s-i v-r-t- j- j-u-t-g-? --------------------------- Röstsai vorsti ja juustuga? 0
Keitetyn kananmunan? K-edetud----a? K------- m---- K-e-e-u- m-n-? -------------- Keedetud muna? 0
Paistetun kananmunan? P--e-u--muna? P------ m---- P-a-t-d m-n-? ------------- Praetud muna? 0
Munakkaan? Ü---o-le--? Ü-- o------ Ü-s o-l-t-? ----------- Üks omlett? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. Palun veel üks jo--rt. P---- v--- ü-- j------ P-l-n v-e- ü-s j-g-r-. ---------------------- Palun veel üks jogurt. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. P--un -ee- so--a-ja--i-a-t. P---- v--- s---- j- p------ P-l-n v-e- s-o-a j- p-p-r-. --------------------------- Palun veel soola ja pipart. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. P-l---veel-üks ----s ----. P---- v--- ü-- k---- v---- P-l-n v-e- ü-s k-a-s v-t-. -------------------------- Palun veel üks klaas vett. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…