Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   sv På restaurangen 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trettioett]

På restaurangen 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Jag --ul----ilj---a--n---r-ätt. J-- s----- v---- h- e- f------- J-g s-u-l- v-l-a h- e- f-r-ä-t- ------------------------------- Jag skulle vilja ha en förrätt. 0
Haluaisin salaatin. J---skull- v-l-a h---n ---lad. J-- s----- v---- h- e- s------ J-g s-u-l- v-l-a h- e- s-l-a-. ------------------------------ Jag skulle vilja ha en sallad. 0
Haluaisin keiton. J-g-skulle--i-ja h- e--so--a. J-- s----- v---- h- e- s----- J-g s-u-l- v-l-a h- e- s-p-a- ----------------------------- Jag skulle vilja ha en soppa. 0
Haluaisin jälkiruuan. Jag-s--l-e ----- ha -n e-te-rä--. J-- s----- v---- h- e- e--------- J-g s-u-l- v-l-a h- e- e-t-r-ä-t- --------------------------------- Jag skulle vilja ha en efterrätt. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Jag-skulle v------a -n-glas- -ed-vi--g-äd--. J-- s----- v---- h- e- g---- m-- v---------- J-g s-u-l- v-l-a h- e- g-a-s m-d v-s-g-ä-d-. -------------------------------------------- Jag skulle vilja ha en glass med vispgrädde. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. J----k--le--il---h---ru-t-e-l---os-. J-- s----- v---- h- f---- e---- o--- J-g s-u-l- v-l-a h- f-u-t e-l-r o-t- ------------------------------------ Jag skulle vilja ha frukt eller ost. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. V- skull- v-lj- -ta---ukost. V- s----- v---- ä-- f------- V- s-u-l- v-l-a ä-a f-u-o-t- ---------------------------- Vi skulle vilja äta frukost. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. Vi --u--- vi--- --a -----. V- s----- v---- ä-- l----- V- s-u-l- v-l-a ä-a l-n-h- -------------------------- Vi skulle vilja äta lunch. 0
Haluaisimme syödä illallisen. V- ---ll--vi--a --- -i----. V- s----- v---- ä-- m------ V- s-u-l- v-l-a ä-a m-d-a-. --------------------------- Vi skulle vilja äta middag. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? V-d-vi-l n- h------ --uko-t? V-- v--- n- h- t--- f------- V-d v-l- n- h- t-l- f-u-o-t- ---------------------------- Vad vill ni ha till frukost? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? S-----n-k- m-d-marm-l-d -c- --n--g? S--------- m-- m------- o-- h------ S-å-r-n-k- m-d m-r-e-a- o-h h-n-n-? ----------------------------------- Småfranska med marmelad och honung? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Ros----b-öd -e--korv-o-- --t? R----- b--- m-- k--- o-- o--- R-s-a- b-ö- m-d k-r- o-h o-t- ----------------------------- Rostat bröd med korv och ost? 0
Keitetyn kananmunan? Et--kok- -gg? E-- k--- ä--- E-t k-k- ä-g- ------------- Ett kokt ägg? 0
Paistetun kananmunan? E----t-kt --g? E-- s---- ä--- E-t s-e-t ä-g- -------------- Ett stekt ägg? 0
Munakkaan? En ome-e-t? E- o------- E- o-e-e-t- ----------- En omelett? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. En -oghurt ti--, t---. E- y------ t---- t---- E- y-g-u-t t-l-, t-c-. ---------------------- En yoghurt till, tack. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. M-----lt--c- p-----, -a--. M-- s--- o-- p------ t---- M-r s-l- o-h p-p-a-, t-c-. -------------------------- Mer salt och peppar, tack. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. Et--g-a- v---e- t-ll, -ac-. E-- g--- v----- t---- t---- E-t g-a- v-t-e- t-l-, t-c-. --------------------------- Ett glas vatten till, tack. 0

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…