Lauseita

fi Ravintolassa 4   »   et Restoranis 4

32 [kolmekymmentäkaksi]

Ravintolassa 4

Ravintolassa 4

32 [kolmkümmend kaks]

Restoranis 4

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Yhden kerran ranskalaiset ketsupilla. Ühe- f-i-kart---d --t----g-. Ü--- f----------- k--------- Ü-e- f-i-k-r-u-i- k-t-u-i-a- ---------------------------- Ühed friikartulid ketšupiga. 0
Ja kaksi annosta majoneesilla. Ja-kak- p--t-jo-it --j-nees--a. J- k--- p--------- m----------- J- k-k- p-r-s-o-i- m-j-n-e-i-a- ------------------------------- Ja kaks portsjonit majoneesiga. 0
Ja kolme annosta bratwurstia sinapilla. J---ol--po-ts----------v------s--e-i-a. J- k--- p--------- p--------- s-------- J- k-l- p-r-s-o-i- p-a-v-r-t- s-n-p-g-. --------------------------------------- Ja kolm portsjonit praevorste sinepiga. 0
Mitä vihanneksia teillä on? M---is-id -ö-gi-i-j- ---l-on? M-------- k--------- t--- o-- M-l-i-e-d k-ö-i-i-j- t-i- o-? ----------------------------- Milliseid köögivilju teil on? 0
Onko teillä papuja? K-s t-il-o- -be? K-- t--- o- u--- K-s t-i- o- u-e- ---------------- Kas teil on ube? 0
Onko teillä kukkakaalia? Ka- -eil--n-lill--psa--? K-- t--- o- l----------- K-s t-i- o- l-l-k-p-a-t- ------------------------ Kas teil on lillkapsast? 0
Pidän maissista. Ma sö-n--e- --e-----m---i. M- s--- h-- m------ m----- M- s-ö- h-a m-e-e-a m-i-i- -------------------------- Ma söön hea meelega maisi. 0
Pidän kurkusta. Ma--ö-n -------l-g--ku-ki. M- s--- h-- m------ k----- M- s-ö- h-a m-e-e-a k-r-i- -------------------------- Ma söön hea meelega kurki. 0
Pidän tomaatista. Ma ---n-hea -eel-ga --m-teid. M- s--- h-- m------ t-------- M- s-ö- h-a m-e-e-a t-m-t-i-. ----------------------------- Ma söön hea meelega tomateid. 0
Syöttekö mielellänne purjoa? Söö-e -e-m-els-st--k--sib--a-? S---- t- m-------- k- s------- S-ö-e t- m-e-s-s-i k- s-b-l-t- ------------------------------ Sööte te meelsasti ka sibulat? 0
Syöttekö mielellänne hapankaalia? Sööt--te-me-ls--ti -a--apu-aps--t? S---- t- m-------- k- h----------- S-ö-e t- m-e-s-s-i k- h-p-k-p-a-t- ---------------------------------- Sööte te meelsasti ka hapukapsast? 0
Syöttekö mielellänne linssejä? Sö-te -e m-e---sti -a lä--s-? S---- t- m-------- k- l------ S-ö-e t- m-e-s-s-i k- l-ä-s-? ----------------------------- Sööte te meelsasti ka läätsi? 0
Syötkö myös mielelläsi porkkanoita? S----sa-meels-st- k--p--gan-eid? S--- s- m-------- k- p---------- S-ö- s- m-e-s-s-i k- p-r-a-d-i-? -------------------------------- Sööd sa meelsasti ka porgandeid? 0
Syötkö myös mielelläsi parsakaalia? S-öd--- -e-ls-sti k--br--ol--? S--- s- m-------- k- b-------- S-ö- s- m-e-s-s-i k- b-o-o-i-? ------------------------------ Sööd sa meelsasti ka brokolit? 0
Syötkö myös mielelläsi paprikaa? Sö-d -a me-lsa-ti ka p-p-----? S--- s- m-------- k- p-------- S-ö- s- m-e-s-s-i k- p-p-i-a-? ------------------------------ Sööd sa meelsasti ka paprikat? 0
En pidä sipulista. M--le-ei-meel---s----. M---- e- m----- s----- M-l-e e- m-e-d- s-b-l- ---------------------- Mulle ei meeldi sibul. 0
En pidä oliiveista. M-ll--ei-mee--i--l-iv-d. M---- e- m----- o------- M-l-e e- m-e-d- o-i-v-d- ------------------------ Mulle ei meeldi oliivid. 0
En pidä sienistä. Mu-le-ei--e---i-s-en-d. M---- e- m----- s------ M-l-e e- m-e-d- s-e-e-. ----------------------- Mulle ei meeldi seened. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Tonaaliset kielet

Useimmat maailmassa puhuttavat kielet ovat tonaalisia kieliä. Äänteiden sävelkorko on erittäin tärkeä tonaalisissa kielissä. Se määrää sanojen tai tavujen merkityksen. Sävelkorko kuuluu tiukasti yhteen sanan kanssa. Useimmat Aasian kielet ovat tonaalisia kieliä. Esimerkiksi kiina, thai ja vietnam. Myös Afrikassa on useita tonaalisia kieliä. Monet Amerikan alkuperäisten asukkaiden kielet ovat myös tonaalisia kieliä. Indoeurooppalaisissa kielissä on useimmiten vain tonaalisia elementtejä. Tämä koskee esimerkiksi ruotsia ja serbiaa. Erilaisten sävelkorkojen määrä on erilainen yksittäisissä kielissä. Kiinan kielessä on erotettavissa neljä erilaista sävelkorkoa. Näin tavulla ma voi olla neljä merkitystä. Ne ovat äiti, hamppu, hevonen ja rähistä-verbi . Mielenkiintoista on se, että tonaaliset kielet vaikuttavat myös kuulemiseemme. Absoluuttisen kuulon tutkimukset ovat osoittaneet sen. Absoluuttinen kuulo kykenee tunnistamaan kuullut sävelkorot täsmällisesti. Absoluuttinen kuulo on hyvin harvinainen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Harvemmalla kuin yhdellä 10 000 ihmisestä on sellainen. Toisin on kiinaa äidinkielenään puhuvilla. Heillä on yhdeksän kertaa useammin tämä erikoinen kyky. Meillä kaikilla oli absoluuttinen kuulo, kun olimme pikkulapsia. Käytimme sitä oppiessamme puhumaan oikein. Valitettavasti useimmat ihmiset kadottavat sen myöhemmin. Sävelkorko on myös tärkeää musiikissa. Tämä on erityisen totta kulttuureissa, joissa puhutaan tonaalista kieltä. Heidän pitää noudattaa melodiaa hyvin tarkasti. Muuten kaunis rakkauslaulu kuulostaa hölmöltä!