Lauseita

fi Junassa   »   da I toget

34 [kolmekymmentäneljä]

Junassa

Junassa

34 [fireogtredive]

I toget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Meneekö tämä juna Berliiniin? E- d-t --ge- t------l-n? E- d-- t---- t-- B------ E- d-t t-g-t t-l B-r-i-? ------------------------ Er det toget til Berlin? 0
Milloin juna lähtee? Hv-r-å- -å--tog-t? H------ g-- t----- H-o-n-r g-r t-g-t- ------------------ Hvornår går toget? 0
Milloin juna saapuu Berliiniin? H-ornå- -n--mm---tog-t-til-Berli-? H------ a------- t---- t-- B------ H-o-n-r a-k-m-e- t-g-t t-l B-r-i-? ---------------------------------- Hvornår ankommer toget til Berlin? 0
Anteeksi, pääsisinkö ohi? U-ds-y-d,-----e- -o-me--o-bi? U-------- m- j-- k---- f----- U-d-k-l-, m- j-g k-m-e f-r-i- ----------------------------- Undskyld, må jeg komme forbi? 0
Tämä taitaa olla minun paikkani. Je-----r,-de- -- --n p--ds. J-- t---- d-- e- m-- p----- J-g t-o-, d-t e- m-n p-a-s- --------------------------- Jeg tror, det er min plads. 0
Te taidatte istua paikallani. J---tror,--u--idder -å--i----ad-. J-- t---- d- s----- p- m-- p----- J-g t-o-, d- s-d-e- p- m-n p-a-s- --------------------------------- Jeg tror, du sidder på min plads. 0
Missä on nukkumavaunu? Hvor -- -ovev-----? H--- e- s---------- H-o- e- s-v-v-g-e-? ------------------- Hvor er sovevognen? 0
Nukkumavaunu on junan loppuosassa. S--evo--e--er i den b---r-te-de- -f---ge-. S--------- e- i d-- b------- d-- a- t----- S-v-v-g-e- e- i d-n b-g-r-t- d-l a- t-g-t- ------------------------------------------ Sovevognen er i den bagerste del af toget. 0
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa. O- hvo- er---i-evog---?-– - --n fo---s-- -e-. O- h--- e- s----------- – I d-- f------- d--- O- h-o- e- s-i-e-o-n-n- – I d-n f-r-e-t- d-l- --------------------------------------------- Og hvor er spisevognen? – I den forreste del. 0
Voinko nukkua alhaalla? Må -e- s------d--st? M- j-- s--- n------- M- j-g s-v- n-d-r-t- -------------------- Må jeg sove nederst? 0
Voinko nukkua keskellä? Må j-g --v--i----ten? M- j-- s--- i m------ M- j-g s-v- i m-d-e-? --------------------- Må jeg sove i midten? 0
Voinko nukkua ylhäällä? M- -e---o-e øve-st? M- j-- s--- ø------ M- j-g s-v- ø-e-s-? ------------------- Må jeg sove øverst? 0
Milloin olemme rajalla? Hvor-å- -r vi ----g-æ-s-n? H------ e- v- v-- g------- H-o-n-r e- v- v-d g-æ-s-n- -------------------------- Hvornår er vi ved grænsen? 0
Miten kauan matka Berliiniin kestää? Hv-- læ-g------r--ur-- -i- Be-li-? H--- l---- v---- t---- t-- B------ H-o- l-n-e v-r-r t-r-n t-l B-r-i-? ---------------------------------- Hvor længe varer turen til Berlin? 0
Onko juna myöhässä? Er tog-t fo-s-nk-t? E- t---- f--------- E- t-g-t f-r-i-k-t- ------------------- Er toget forsinket? 0
Onko teillä jotain lukemista? Ha- d----g-- ---l--- i? H-- d- n---- a- l--- i- H-r d- n-g-t a- l-s- i- ----------------------- Har du noget at læse i? 0
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa? Kan ----få--o-et-at-spise--- -rik-e---r? K-- m-- f- n---- a- s---- o- d----- h--- K-n m-n f- n-g-t a- s-i-e o- d-i-k- h-r- ---------------------------------------- Kan man få noget at spise og drikke her? 0
Voisitteko te herättää minut kello 7.00? V-l--u-være -- ve---g a--vække-mi- klo-ke- 7? V-- d- v--- s- v----- a- v---- m-- k------ 7- V-l d- v-r- s- v-n-i- a- v-k-e m-g k-o-k-n 7- --------------------------------------------- Vil du være så venlig at vække mig klokken 7? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!